Kesäloman jälkeen arki muuttuu jälleen, kun koulut alkavat. Monelle koulun alku on innostava ja odotettu hetki, mutta yhtä lailla siihen voi liittyä jännitystä, epävarmuutta tai ahdistusta. Tällaiset tunteet ovat tavallisia, eikä niiden kanssa tarvitse jäädä yksin.

Koulun alku tuo mukanaan uusia luokkia, opettajia, kavereita ja odotuksia. Joillekin jännitys liittyy opiskeluun tai sosiaalisiin tilanteisiin, toisia mietityttää yksinäisyys, kiusaaminen tai oma jaksaminen. Myös pitkän kesäloman jälkeen arkeen palaaminen voi tuntua kuormittavalta.

Miksi koulun alku jännittää, vaikka kesä olisi sujunut hyvin?

On hyvin luonnollista, että arjen rytmiä merkittävästi muuttava siirtymä jännittää – eivätkä aikuisetkaan ole tästä vapaita. Kesän aikana vuorokausirytmi on löystynyt, ja arjen vaatimusten palaaminen voi tuntua raskaalta. Koulun alku tarkoittaa myös uusien ja vanhojen ihmisten kohtaamista pitkän tauon jälkeen, ja uudessa koulussa aloittaminen jännittää jo siksi, että edessä on jotain uutta.

Jännittäminen on tunne, joka ohjaa pysymään valppaana mutta myös hakeutumaan turvaan – esimerkiksi tukeutumalla tärkeisiin ihmisiin. Usein jännitys liittyy juuri siihen, että asia on itselle merkityksellinen ja toiveeseen kuulua joukkoon.

– Jännittäminen on normaali tunne. Se on kehon luonnollinen tapa nostaa vireystilaasi ja valmistaa sinua toimimaan itsellesi uusien ja tärkeiden asioiden sekä tilanteiden äärellä. Jännittäminen on inhimillistä, eikä sitä tarvitse pelätä, sanoo kuraattori Nora Pehrsson.

Vaikka koulun alkuun liittyvä jännitys yleensä helpottaa ensimmäisten viikkojen aikana, omasta olosta kannattaa kertoa ajoissa, jos huolet tuntuvat suurilta tai vaikeuttavat arkea.

Tukea on saatavilla matalalla kynnyksellä

Koulussa apua tarjoavat esimerkiksi kouluterveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi. Myös opettajan tai muun tutun aikuisen kanssa voi ottaa huolen puheeksi.

Keusoten Tukea nuorten arkeen -verkkosivulle on koottu tietoa ja palveluita, jotka tukevat nuoren hyvinvointia. Sivustolta löytyy apua esimerkiksi ahdistukseen, mielialaan, kiusaamiseen, yksinäisyyteen ja päihteisiin liittyviin kysymyksiin.

Neuvoja nuorelle ja vanhemmille ensimmäisille kouluviikoille

Sen, että tuntuu vaikealta ja jännittää, voi ottaa vastaan ja hyväksyä. Muutokset ovat useimmille hiukan hankalia, ja se on täysin tavallista. Omaa mieltä ja kehoa kannattaa tukea hankalan siirtymän aikana: riittävä uni, säännöllinen syöminen ja liikkuminen auttavat, samoin pienet itselle mukavat asiat koulupäivien jälkeen – kavereiden tapaaminen tai omat kiinnostuksen kohteet.

Kun ajatukset lähtevät rakentamaan kauhuskenaarioita sosiaalisista tilanteista tai koulusuoriutumisesta, mieltä voi harjoitella palauttamaan tähän hetkeen esimerkiksi kiinnittämällä huomion ympäristöön.

– Jännittävältä tuntuvaa tilannetta voi harjoitella etukäteen. Jo muutama syvä hengitys voi rauhoittaa hermostoasi. Voit myös luokkahuoneessa istuessasi keskittää huomiosi ympärilläsi oleviin asioihin ja esimerkiksi laskea, kuinka monta vihreää tai sinistä asiaa löydät. Tällöin keskittymisesi voi siirtyä ympärilläsi oleviin asioihin jännittämisen sijaan. On myös tärkeää, että kerrot tunteestasi luottamallesi henkilölle, koska jo puhuminen asiasta voi helpottaa oloasi, muistuttaa Pehrsson.

Puhuminen auttaa myös selvittämään, onko taustalla jotain, mihin koulussa voitaisiin vaikuttaa – ja missä sinua voitaisiin tukea juuri sinun tilanteessasi.

Milloin apua kannattaa hakea?

Ulkopuolista apua kannattaa hakea erityisesti silloin, kun:

• Jännitys alkaa kaventaa omaa elämää – esimerkiksi kun tavallisten asioiden tekeminen ei jännityksen vuoksi onnistu, tai mieleen tulee kouluun menemättä jättäminen. Välttely muodostuu helposti kierteeksi, joka vain vahvistaa jännitystä ajan myötä.
• Jännitys kertoo aidosta, sietämättömästä tilanteesta – kuten koulukiusaamisesta, jatkuvasta yksinäisyydestä tai siitä, etteivät koulun vaatimukset ja saatu tuki kohtaa.
• Jännittäminen vie liikaa tilaa päivästä – murehdinta pyörii mielessä jatkuvasti, keskittyminen muuhun on vaikeaa, olo on jatkuvasti ylivireä tai nukahtaminen on hankalaa.

– Muista, ettei sinun tarvitse saada kaikkea heti haltuun. Anna itsellesi aikaa tutustua uusiin ihmisiin ja uuteen arkeen. Pidä kiinni riittävästä unesta, syö säännöllisesti ja uskalla jutella, jos jokin mietityttää. Usein moni muukin kokee samoja tunteita kuin sinä, sanoo kuraattori Miia Luukka.

Myös vanhemmalla on tärkeä rooli

Koulun alku on muutos koko perheelle. Kiinnostus nuoren kuulumisista, yhteinen arki ja rauhalliset keskusteluhetket voivat helpottaa jännitystä ja vahvistaa turvallisuuden tunnetta.

– Kysykää, miltä koulun alku tuntuu, kuunnelkaa rauhassa ja muistuttakaa, ettei kaiken tarvitse onnistua heti. Turvallinen aikuinen, joka on aidosti läsnä, on nuorelle todella tärkeä. Jos huoli herää, apua kannattaa pyytää mahdollisimman matalalla kynnyksellä, muistuttaa Luukka.

Jos oma nuori vaikuttaa poikkeuksellisen kuormittuneelta tai vetäytyy pitkäksi aikaa, huoli kannattaa ottaa puheeksi ja tarvittaessa hakea tukea yhdessä.

Mistä apua?

Älä odota, että huoli kasvaa liian suureksi – apua kannattaa hakea jo silloin, kun jokin asia mietityttää. Omasta olosta voi kertoa esimerkiksi kouluterveydenhoitajalle, kuraattorille, psykologille tai muulle luotettavalle aikuiselle. Keusoten palveluihin voi ottaa yhteyttä esimerkiksi OmaKeusoten kautta tai palvelukohtaisesti puhelimitse, tekstiviestillä tai vastaanotolla.

Apua voi hakea esimerkiksi:

• Kouluterveydenhuollosta
• Opiskeluterveydenhuollosta
• Opiskeluhuollon kuraattoripalveluista
• Opiskeluhuollon psykologipalveluista
• Nuorisoasemalta (13–17-vuotiaille)
• Perheneuvolasta (alle 13-vuotiaille ja heidän perheilleen)

Keusoten Tukea nuorten arkeen -verkkosivulle on koottu nuorille ja perheille suunnattuja palveluja sekä yhteystietoja, myös valtakunnallisia chat- ja verkkopalveluja nopeaa keskusteluapua varten.