Siirry sisältöön

Puolesta-asiointi

Puolesta-asiointi tarkoittaa sitä, että voit hoitaa asioita toisen henkilön puolesta sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa. Voit myös valtuuttaa toisen henkilön hoitamaan asioita sinun puolestasi. Puolesta-asiointi perustuu huoltajuuteen, tiedonsaantioikeuteen, valtakirjaan tai edunvalvontaan.

Toisen henkilön puolesta voivat asioida esimerkiksi alaikäisen huoltajat, jotka hoitavat asioita lapsen puolesta, täysi-ikäiset lapset tai muut lähiomaiset, jotka ovat valtuutettuja asioimaan esimerkiksi ikääntyneen vanhemman puolesta sekä edunvalvojat.

Asiointi alle 12-vuotiaan puolesta

Huoltaja voi yleensä asioida sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa alle 12-vuotiaan lapsensa puolesta. Tämä ei edellytä puolesta-asiointisopimuksen tai valtakirjan allekirjoittamista.

Asiointi 12–17-vuotiaan puolesta

Digiasiointi

12–17-vuotias nuori voi itse asioida digitaalisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa vahvasti tunnistautumalla. Pankit myöntävät pankkitunnuksia omien käytäntöjensä mukaan. Mobiilivarmennetta voi tiedustella puhelinoperaattorilta, jos nuorella on oma mobiililaite, kuten älykännykkä, käytössään. Mobiilivarmenteen alaikäraja on 13 vuotta.

Digiasioinnissa huoltaja ei lähtökohtaisesti voi asioida 12–17-vuotiaan nuoren puolesta, vaan nuoren pitää itse tunnistautua vahvalla tunnistautumisella.

Ainoa poikkeus on OmaKeusote-mobiilisovellus ja sen selainversio, jossa huoltaja voi asioida alle 18-vuotiaan lapsensa puolesta. Ennen puolesta-asiointia tulee sovelluksen tietoihin lisätä puolesta-asioitavan henkilön eli lapsen tiedot.

Asiointi puhelimitse tai vastaanotolla

Huoltaja voi olla yhteydessä nuoren asioissa puhelimitse. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilainen arvioi käsiteltävän asian perusteella, mitä nuoren tietoja voidaan kertoa huoltajalle, sillä päätöksentekokykyinen nuori päättää itse tietojensa luovuttamisesta ja antaa siihen halutessaan luvan.

Huoltaja voi olla mukana ja tukena vastaanotolla, jos nuori itse niin toivoo. Nuoren toivetta kuunnellaan ja hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioitetaan, jos terveydenhuollon tai sosiaalihuollon ammattilainen arvioi hänet riittävän kypsäksi päättämään asiasta itse.

Asiakas- ja potilastietojen luovuttaminen huoltajalle

Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilainen arvioi alaikäisen iän ja kehitystason perusteella, pystyykö hän päättämään omasta hoidostaan. Lakiin ei ole kirjattu päätöskykyisyyden ikärajaa, vaan ammattilainen tekee arvion aina tapauskohtaisesti.

Jos alaikäinen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää asiakastietojensa antaminen huoltajalleen.

Asiointi täysi-ikäisen puolesta

Täysi-ikäinen voi valtuuttaa läheisen tai luottohenkilön hoitamaan asioitaan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Asioita hoitavan henkilön tulee olla vähintään 18-vuotias.

Puolesta-asiointi terveyspalveluissa

Täysi-ikäisen puolesta asiointi terveyspalveluissa edellyttää, että kumpikin osapuoli allekirjoittaa puolesta-asiointisopimuksen. Lomake palautetaan asiakkaan terveysasemalle.

Sopimus on voimassa automaattisesti kaksi vuotta tai sopimuksessa merkityn ajan. Asiakas tai puolesta-asioija voi halutessaan päättää sopimuksen milloin tahansa toimittamalla vapaamuotoisen kirjallisen ilmoituksen asiakkaan terveysasemalle.

Puolesta-asiointi sosiaalipalveluissa

Täysi-ikäisen puolesta asiointi sosiaalipalveluissa edellyttää, että kumpikin osapuoli allekirjoittaa valtakirjan puolesta-asiointiin. Lomake palautetaan sosiaalipalveluihin.

Puolesta-asiointi on voimassa enintään yhden vuoden. Asiakas tai puolesta-asioija voi halutessaan päättää sopimuksen milloin tahansa toimittamalla vapaamuotoisen kirjallisen ilmoituksen sosiaalipalveluihin.

Puolesta-asiointi digipalveluissa: Suomi.fi-valtuutus

Täysi-ikäisen puolesta-asiointi digipalveluissa edellyttää pääsääntöisesti Suomi.fi-valtuutusta. Tarkemmat ohjeet valtuutuksen tekemiseen:

Edunvalvojana tai edunvalvontavaltuutettuna asiointi

Edunvalvontaa koskeva päätös tai edunvalvontavaltakirja määrittää, missä asioissa edunvalvojalla tai edunvalvontavaltuutetulla on edustusoikeus. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveyspalveluissa asioitaessa tulee esittää edunvalvontaa koskeva päätös tai vahvistettu edunvalvontavaltakirja ja vahvistamista koskeva päätös.