Puntaroivat asukaspaneelit

Keusoten kolmanteen puntaroivaan asukaspaneeliin osallistui toukokuussa n. 30 keskiuusimaalaista. Ydinkysymyksenä oli: Hyvinvointialue on velvoitettu toteuttamaan säästöjä alijäämän kattamiseksi. Miten hyvinvointialueen tulisi toteuttaa säästöt?

Loppulausumassaan panelistit ehdottavat Keusoten päättäjien keskittyvän ennaltaehkäiseviin palveluihin, sujuviin, asiakaslähtöisiin toimintatapoihin ja tiedottamiseen. Tausta-ajatus on, että asiakkaat osaavat hakeutua tehokkaasti oikeaan palveluun ja toisaalta niin sanottujen raskaampien palvelujen tarve vähenee, kun apua saa ennaltaehkäisevästi. Panelistit kehottavat Keusoten päättäjiä kiinnittämään huomiota myös toimiviin digipalveluihin sekä toiminnan ja tilojen tehostamiseen. Digipalveluita tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin eri palveluissa muun muassa sen vuoksi, että se vähentää vastaanottotilojen tarvetta ja toisaalta vapauttaa resursseja lähipalveluista niille, jotka eivät voi käyttää digipalveluita. Asukaspaneeli painotti myös vaikutusten ennakkoarvioinnin merkitystä säästötoimenpiteistä päätettäessä.

Puntaroivan asukaspaneelin loppulausuma luovutettiin aluevaltuustolle 22.5.2025

Keusoten ensimmäiseen puntaroivaan asukaspaneeliin osallistui marraskuussa reilu 35 Keusoten organisaation työntekijää pohtimaan henkilöstön ideoimia / ehdottamia säästötoimenpiteitä ja miten niitä voisi toteuttaa yhdessä konkreettisesti, vastuullisesti ja vaikuttavasti alijäämän kattamiseksi vuosien 2025–2026 aikana?

Puntaroinnin päätteeksi paneeli ehdotti loppulausumassaan seitsemän erilaista toimenpide-ehdotusta, jotka olivat arvotettu paneelin toimesta tärkeys järjestykseen. Kolme kannatetuinta toimenpidettä oli

• Taloustiedon lisääminen mm. lisäämällä henkilöstö taloustietoutta yksiköissä ja sitä kautta saadaan yksilökohtaisempia säästötoimenpiteitä.
• Sisäisten konsultaatiorakenteiden luominen erikoissairaanhoidon vähentämiseksi. Oman henkilöstön käyttäminen vähentäisi kustannuksia ja sisäiset yhteistyömallit edistäisivät hoidon laadukkuutta ja olisi kustannustehokasta.
• Työprosessien vaikuttavuuden tehostaminen. Prosessien jatkuva parantaminen

Loppulausuma sisälsi myös useamman kannanoton, joita toivottiin otettavan huomioon säästöjä toteutettaessa. Loppulausuma luovutettiin johtoryhmälle joulukuussa 2024

Keusoten toiseen puntaroivaan asukaspaneeliin osallistui huhtikuussa reilu 40 keskiuusimaalaista ideoimaan Keusoten digiasioinnin kehittämistä kolmella eri tapaamisella. Ideointien päätteeksi paneeli äänesti toimenpiteistä, jotka nostettiin yhteiseen loppulausumaan. Panelistit toivoivat sote-palveluihin mm. helppokäyttöisiä ja luotettavia digipalveluita, jotka olisivat kaikki saatavilla yhdestä paikasta. Tärkeäksi nähtiin myös digipalveluiden käyttöön saatava tuki, hyvät ohjeet ja lainattavat laitteet. Puntaroivan asukaspaneelin loppulausuma luovutettiin aluevaltuustolle torstaina 13.6.2024.

Keusoten ensimmäiseen puntaroivan asukaspaneelin n. 40 osallistujaa kokoontui marraskuussa kolme kertaa perehtymään lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin ja keskustelemaan sen tukemisesta ja edistämisestä. Keskustelujen päätteeksi paneeli äänesti toimenpiteistä, jotka nostettiin yhteiseen loppulausumaan. Asukaspaneeli ehdotti, että lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi Keusote varmistaa riittävät resurssit, luo lisäkeinoja lasten ja nuorten tavoittamiseen, lisää toimijoiden osaamista lasten ja nuorten kohtaamiseen sekä lisää lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia palvelujen kehittämiseen. Loppulausuma luovutettiin Keusoten aluevaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajille ja toimitettiin aluevaltuuston jäsenille 14.12.2023.

Kutsu asukaspaneeliin lähetettiin 5000 satunnaisesti valitulle Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen asukkaalle syyskuussa 2023. Kutsuun vastanneiden n. 250 vapaaehtoisen joukosta paneeliin poimittiin satunnaisesti 50 henkilöä siten, että raati vastasi mahdollisimman hyvin Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen väestöä. Taustamuuttujina panelistien valinnassa käytettiin asuinpaikkaa, ikäryhmää, elämäntilannetta, sukupuolta, kieltä ja koulutustaustaa.

Kansalaispaneelit (Sitran hyvinvointialuekokeiluissa asukaspaneelit) on uusi kansalaisosallistumisen muoto, jossa satunnaisotannalla valittu joukko tavallisia kansalaisia kokoontuu perehtymään ja keskustelemaan päätöksenteon tai valmistelun asialistalla olevasta kysymyksestä.

Kansalaispaneelit ovat yleistyneet maailmalla ja varsinkin Euroopassa voimakkaasti viime vuosina, ja niitä on käytetty hyvin erilaisissa kysymyksissä aina kuntatason kaupunkisuunnittelusta, perustuslain muutoksiin ja ilmastokriisin ratkaisemiseen. Menetelmä sopii erityisesti vaikeisiin, kansalaisia laajasti koskettaviin, mutta myös vahvasti mielipiteitä jakaviin kysymyksiin, joihin päättäjien on yksin vaikeaa löytää ratkaisuja.

Kansalaispaneeleihin kuuluu olennaisena osana satunnaisotantaan ja kiintiöintiin perustuva, reilu ja johdonmukainen valintaprosessi, jossa kaikilla (tietyn iän ylittäneillä, Keusoten 1. asukaspaneelissa 15 vuotta täyttäneillä) alueen asukkailla on yhtäläinen mahdollisuus tulla kutsutuksi. Asukaspaneelikutsuun myönteisesti vastanneista asukkaista luodaan alueen eri väestöryhmiä mahdollisimman hyvin tilastollisesti edustava paneeli.

Osana asukaspaneeliprosessia osallistujat kuulevat asiantuntijoita ja saavat monipuolista taustatietoa. Tämän jälkeen keskustelut käydään fasilitoidusti pienryhmissä ja koko paneelin kesken. Kansalaispaneelit ovat neuvoa-antavia ja tuottavat suosituksia tai ratkaisuehdotuksia päätöksenteon tueksi.

• Osallistumisen moniäänisyys paranee
  
  Asukkaiden ääni kuuluviin monipuolisesti, tasapuolisesti ja reilusti. Mukaan muutkin kuin aktiiviset ja äänekkäät.
• Vahvistaa päätösten tietopohjaa ja hyväksyttävyyttä
  
  Eri näkökulmat huomioiva, harkittu kansalaisnäkemys nopeiden reaktioiden ja ennakkoasenteiden sijaan. Asukkaiden kokemukset ja asiantuntemus hyötykäyttöön.
• Tukee yhteisen arvoperustan löytämistä ja vähentää vastakkainasettelua
  
  Puntaroinnissa korostuu yhteisen hyvän tavoittelu ja näkökulmien yhteensovittaminen.
• Vahvistaa tulevaisuusajattelua ja päätöksenteon pitkäjänteisyyttä
  
  Puntarointi auttaa etsimään kestäviä, hallinnon siilorajat ja vaalikaudet ylittäviä ratkaisuja.

Sitran Uudet vaikuttamisen tavat -projekti etsi hyvinvointialueita kumppaneiksi vuosien 2023–2024 aikana toteutettaviin, Sitran rahoittamiin Asukasosallistuminen hyvinvointialueilla -kokeiluihin. Keski-Uusimaa on yksi kokeiluun mukaan päässeistä hyvinvointialueista.

Asukasosallistuminen hyvinvointialueilla -kokeiluilla tavoitellaan alueen asukkaiden ja asiakkaiden osallistumisen vahvistamista ja sen kytkemistä kiinteäksi osaksi päätöksentekoa. Tavoitteena on, että hyvinvointialueen päätöksenteon rakenteet tukevat asukkaiden osallistumista ja että hyvinvointialuelain 29 § osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevaa kirjausta noudatetaan kunnianhimoisesti.

Haku toteutettiin kaksivaiheisena. Ensimmäiseen vaiheeseen valittiin yhdeksän hyvinvointialuetta ja toisessa vaiheessa rahoitettavaksi kahdeksan aluetta, jotka kokeilevat joko puntaroivan tai digitaalisen demokratian menetelmiä. Osassa hyvinvointialuekokeiluista käytetään Polis-verkkoalustaa.

Hakukriteereinä olivat kunnianhimo, kytkentä päätöksentekoon, osallistumista tukevat rakenteet, sitoutuneisuus ja innovatiivisuus. Sitra painotti myös menetelmän juurrutettavuutta ja levitettävyyttä hyvinvointialueorganisaation sisällä sekä vaikuttavuutta hyvinvointialuedemokratian toimivuuden kannalta. Tavoitteena on, että asukkaat pääsevät vaikuttamaan itselle merkittäviin asioihin.

“Olemme innoissamme siitä ennakkoluulottomuudesta, jolla Keusote lähtee testaamaan asukaspaneeleita uutena asukkaiden osallistumisen muotona. Maailmalla niitä hyödynnetään jo laajalti, mutta Suomessa hyvinvointialueet ovat edelläkävijöitä.”

Sitran Uudet vaikuttamisen tavat -projektin projektijohtaja Hannu-Pekka Ikäheimo