Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen ja valtion ennakollisen talouden ohjauksen neuvottelut ovat päättyneet. Ministeriöt kiinnittivät huomiota erityisesti Keusoten suuren alijäämän kattamiseen, suunniteltujen säästötoimien konkretisointiin, palveluverkon tarkasteluun sekä siihen, että säästöjen vaikutukset asukkaiden palveluihin arvioidaan riittävän tarkasti. Keusote jatkaa talouden tasapainottamista ja täydentää valtiovarainministeriölle tekemäänsä hakemusta.

Valtiovarainministeriö käynnisti kesällä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella ennakollisen talouden ohjauksen. Menettelyssä käytiin elo–syyskuussa kolme neuvottelua, joihin osallistuivat Keusoten lisäksi valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö. Neuvotteluissa muodostettiin yhteinen tilannekuva Keusoten taloudesta, palveluista ja suunnitelluista talouden tasapainottamistoimista.

Keusoten talous kääntyi vuonna 2025 ylijäämäiseksi kahden alijäämäisen vuoden jälkeen. Vuoden 2025 lopussa aiemmilta vuosilta kertynyttä alijäämää oli kuitenkin edelleen 124,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2026 tuloksen ennakoidaan säilyvän ylijäämäisenä, mutta tulos on jäämässä talousarviossa arvioitua heikommaksi.

Keusoten tavoitteena on sopeuttaa taloutta lähes 81 miljoonalla eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä. Ministeriöiden arvion mukaan tavoitteen saavuttamiseen liittyy merkittävää epävarmuutta muun muassa palvelutarpeen ja kustannusten kasvun vuoksi. Myös osa suunnitelluista säästötoimista ja niiden taloudellisista vaikutuksista tarvitsee vielä tarkentamista.

Ministeriöt pitävät palvelurakenteen uudistamisen suuntaa perusteltuna

Neuvotteluissa tarkasteltiin Keusoten suunnitelmia uudistaa palvelurakennetta, vahvistaa ennaltaehkäiseviä palveluja, hyödyntää digitalisaatiota ja teknologiaa sekä vähentää raskaampien palvelujen tarvetta.

Ministeriöiden mukaan tavoite parantaa terveydenhuollon tuottavuutta, keventää sosiaalipalvelujen palvelurakennetta sekä vahvistaa oikea-aikaista, varhaista ja ennaltaehkäisevää tukea on oikeansuuntainen. Samalla ministeriöt korostavat, että suunniteltujen muutosten vaikutukset palvelujen saatavuuteen on arvioitava nykyistä tarkemmin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten ja nuorten, ikääntyneiden sekä muiden haavoittuvassa asemassa olevien asukkaiden palveluihin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen arvioidaan toteutuvan Keusotessa pääsääntöisesti lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Haasteita on kuitenkin tunnistettu muun muassa joidenkin lasten ja nuorten palvelujen saatavuudessa sekä ikääntyneiden asumispalvelujen kasvavassa tarpeessa.

Palveluverkkoa tarkasteltava koko hyvinvointialueen näkökulmasta

Yksi ministeriöiden keskeisistä suosituksista koskee palveluverkkoa. Ministeriöiden mukaan palvelujen järjestämistä ja palveluverkkoa tulee tarkastella nykyistä vahvemmin koko hyvinvointialueen näkökulmasta suhteessa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

Ministeriöt arvioivat, että lähtökohtaisesti kuntakohtaisena säilyvä tiivis palveluverkko voi vaikeuttaa toiminnan uudistamisesta ja henkilöstöresurssien tehokkaammasta käytöstä saatavien hyötyjen saavuttamista. Ministeriöiden mukaan tarkastelu voi edellyttää myös strategian, palveluverkoston vision ja palveluverkkosuunnitelman periaatteiden arvioimista uudelleen.

Keusote on jo päivittämässä palveluverkkosuunnitelmaansa. Tavoitteena on muun muassa tehostaa tilojen käyttöä sekä keskittää toimintaa tarkoituksenmukaisiin tiloihin. Päivitettyä palveluverkkosuunnitelmaa käsitellään osana tulevaa päätöksentekoa lokakuussa.

Säästötoimet on konkretisoitava

Ministeriöt suosittelevat Keusotelle kolmea keskeistä jatkotoimea. Palveluverkkoa ja palvelujen järjestämistä tulee tarkastella koko hyvinvointialueen näkökulmasta. Talouden tasapainottamista koskevat päätökset on tehtävä riittävän ajoissa ja suunnitellut toimet toimeenpantava sekä niiden vaikutuksia seurattava. Lisäksi säästötoimia ja niiden laskentaperusteita on tarkennettava niin, että vaikutukset eri palveluihin voidaan arvioida ja lakisääteisten palvelujen toteutuminen turvata.

– Ministeriöiden viesti vahvistaa sitä, että talouden tasapainottamista on jatkettava määrätietoisesti. Samalla meidän on pystyttävä osoittamaan nykyistä konkreettisemmin, mistä säästöt syntyvät ja miten varmistamme asukkaiden tarvitsemat lakisääteiset palvelut. Tämä työ jatkuu nyt osana tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman ja palveluverkon valmistelua, hyvinvointialuejohtaja Raija Kontio toteaa.

Päätös alijäämän kattamisen jatkoajasta tehdään myöhemmin

Keusote on hakenut valtiovarainministeriöltä aikaa vuoden 2029 loppuun asti aiemmilta vuosilta kertyneen alijäämän kattamiseen. Ministeriö ei ole vielä ratkaissut hakemusta.

Valtiovarainministeriön mukaan Keusoten alkuperäisen hakemuksen perusteella jatkoajan myöntämisen edellytykset eivät näyttäisi täyttyvän. Keusotella on kuitenkin mahdollisuus täydentää hakemustaan. Keusote tekee tämän aluevaltuuston 29.10.2026 kokouksen jälkeen päivitetyllä tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmalla. Valtiovarainministeriö tekee tämän jälkeen erikseen päätöksen alijäämän kattamisen määräajan jatkamisesta.

Keusote raportoi ohjelman etenemisestä ministeriöille marraskuun vuosineuvotteluissa sekä valtiovarainministeriölle viimeistään toukokuussa 2027.

Aiheesta lisää:

Lisätietoja:

• Raija Kontio, hyvinvointialuejohtaja, raija.kontio@keusote.fi, p. 040 768 2627