Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluverkkoa esitetään uudistettavaksi siten, että sosiaali- ja terveyspalvelut keskittyisivät tulevina vuosina viiteen sote-keskukseen. Aluehallitus käsitteli palvelujen verkostosuunnitelmaa 20.10.2026 ja esittää sitä aluevaltuuston hyväksyttäväksi. Aluevaltuusto päättää asiasta 29.10.2026.

Palveluverkon uudistaminen on yksi Keusoten merkittävimmistä tulevien vuosien muutoksista. Sen tavoitteena on turvata asukkaiden tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut myös tilanteessa, jossa palvelutarpeet kasvavat ja hyvinvointialueen taloutta on tasapainotettava.

Suunnitelma ei tarkoita kaikkien palvelujen siirtymistä suuriin sote-keskuksiin. Niiden rinnalla palveluja järjestetään jatkossakin lähipalveluina, liikkuvina palveluina, asiakkaiden kodeissa ja digitaalisesti.

Miksi Keusoten palveluverkkoa on uudistettava?

Keusoten on uudistettava palvelujaan, jotta asukkaiden tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen taloudellinen tilanne on vaikea: aiemmilta vuosilta on kertynyt yli 120 miljoonaa euroa alijäämää, joka on lain mukaan katettava. Samaan aikaan väestö ikääntyy, palvelujen tarve kasvaa ja henkilöstön saatavuudessa on haasteita.

Keusote on hakenut valtiovarainministeriöltä lisäaikaa alijäämien kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Ministeriö on käsitellyt Keusoten taloustilannetta ennakollisen talouden ohjauksen menettelyssä ja edellyttänyt konkreettista suunnitelmaa talouden tasapainottamiseksi. Yksi keskeisistä uudistettavista asioista on palveluverkko.

Nykyisin Keusoten palveluja tarjotaan useissa erikokoisissa toimipisteissä eri puolilla hyvinvointialuetta. Tämä sitoo rahaa toimitiloihin ja hajauttaa henkilöstöä moniin yksiköihin. Valtiovarainministeriö onkin ohjannut Keusotea tarkastelemaan palveluverkkoa koko hyvinvointialueen näkökulmasta ja käyttämään henkilöstöä ja toimitiloja nykyistä tehokkaammin.

Palvelujen keskittämisellä pyritään käyttämään henkilöstöä, toimitiloja ja taloudellisia resursseja nykyistä tehokkaammin. Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa voimavaroista voidaan kohdentaa asukkaiden hoitoon ja palveluihin sekä turvata palvelujen saatavuus myös tulevaisuudessa. Samalla pyritään hillitsemään kustannuksia ja varmistamaan, että palveluja on saatavilla myös tulevina vuosina.

Uudistuksessa ei ole kyse vain tämänhetkisistä säästöistä, vaan ennen kaikkea tulevaisuuteen varautumisesta. Väestön ikääntyminen, kasvava palvelutarve, henkilöstön saatavuus ja talouden tiukentuvat reunaehdot haastavat Keusotea tulevina vuosina. Palveluverkkoa on uudistettava jo nyt, jotta pystymme vastaamaan näihin muutoksiin ennakoivasti ja turvaamaan asukkaille laadukkaat, yhdenvertaiset ja lakisääteiset palvelut myös tulevaisuudessa. Uudistuksen taloudellinen hyöty perustuu siten myös siihen, että palveluja voidaan järjestää tehokkaammin ja henkilöstöä käyttää tarkoituksenmukaisemmin.

Tämä edellyttää uudenlaisia ratkaisuja siihen, missä ja miten palveluja järjestetään.

Viisi sote-keskusta muodostaisi palveluverkon perustan

Suunnitelman mukaan Keusoten palvelut keskittyisivät vuoteen 2031 mennessä viiteen sote-keskukseen: Hyvinkäälle, Järvenpäähän, Nurmijärven kirkonkylään, Tuusulan Hyrylään ja Mäntsälään.

Kaikissa viidessä sote-keskuksessa tarjottaisiin monipuolisesti sosiaali- ja terveyspalveluja. Niihin kuuluisivat lääkärin ja hoitajan vastaanotot, mielenterveys- ja päihdepalvelut, lasten ja aikuisten sosiaalipalvelut, suun terveydenhuolto, neuvolapalvelut, lääkinnällinen kuntoutus, näytteenotto ja diagnostiikka sekä asiakasohjaus ja lähineuvonta. Hyvinkään ja Järvenpään sote-keskuksissa olisi muista sote-keskuksista poiketen myös koko hyvinvointialuetta palvelevat kiirevastaanotot ja akuuttiosastot.

Sote-keskuksiin keskitettäisiin lisäksi koko hyvinvointialuetta palvelevia erityispalveluja. Hyvinkäällä toimisivat muun muassa palliatiivinen osasto, laaja perhekeskus sekä päihdeosastovieroitus ja avopäihdekuntoutus. Järvenpäähän sijoittuisivat avopäihdekuntoutusyksikkö sekä sosiaali- ja kriisipäivystys. Tuusulan Hyrylässä toimisivat laaja perhekeskus sekä kotiutus- ja arviointiyksikkö, Mäntsälässä päihdelaitoskuntoutus sekä kotiutus- ja arviointiyksikkö ja Nurmijärven kirkonkylässä kotiutus- ja arviointiyksikkö.

Tavoitteena on, että asukas saa tarvitsemansa peruspalvelut mahdollisimman sujuvasti samasta paikasta ja että eri ammattilaiset voivat tehdä tiivistä yhteistyötä asiakkaan hyväksi.

Keusoten palveluverkkoon kuuluu lisäksi lukuisia muita palvelupisteitä ja yksiköitä, kuten ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluyksiköitä, nuorisoasemia ja päivätoiminnan yksiköitä. Nämä eivät sisälly nyt esitettyyn sote-keskusten palvelukarttaan. Niiden toimintaa ja tilatarpeita tarkastellaan osana palveluverkon kehittämistä, ja mahdollisista muutoksista päätetään myöhemmin tapauskohtaisesti. Asumispalveluissa muutoksia toteutetaan vaiheittain sitä mukaa, kun korvaavia tiloja ja yksiköitä valmistuu.

Mitä muutoksia nykyisiin palvelupisteisiin esitetään?

Suurimmat muutokset kohdistuisivat Klaukkalaan, Pornaisiin sekä Tuusulan pohjoisosiin.

• Nurmijärvellä palveluja keskitettäisiin ensivaiheessa nykyiseen kirkonkylän sote-keskukseen. Nurmijärven uuden sote-keskuksen hankesuunnittelu käynnistetään. Klaukkalan sote-yksikön toiminta päättyisi suunnitelman mukaisesti, mutta äitiys- ja lastenneuvola säilyisi Klaukkalassa. Rajamäen nykyisistä sote-palvelutiloista luovutaan aiempien linjausten mukaisesti. 
• Pornaisissa nykyistä sote-yksikköä esitetään lakkautettavaksi, mutta äitiys- ja lastenneuvola säilyisi paikkakunnalla. Lisäksi palvelujen saatavuutta tuettaisiin liikkuvilla ja muilla lähipalveluilla. Pornaisten asukkaiden lähimmät sote-keskukset sijaitsisivat pääosin Järvenpäässä ja Mäntsälässä.
• Tuusulassa palvelut keskittyisivät Hyrylän uuteen sote-keskukseen. Jokelan ja Kellokosken nykyisistä sote-yksiköistä luovutaan aiempien päätösten mukaisesti. 
• Hyvinkäällä ja Järvenpäässä laajan palvelun sote-keskukset säilyisivät, ja niiden rooli vahvistuisi. Hyvinkään H-sairaalan ja Renton sekä Järvenpään JUSTin palvelut muodostaisivat keskeisen osan koko hyvinvointialueen palveluverkkoa.
• Mäntsälässä sote-keskus säilyisi kirkonkylässä ja tarjoaisi jatkossakin laajasti peruspalveluja. Sinne sijoittuisi myös keskitettyjä koko hyvinvointialuetta palvelevia toimintoja.

Palveluverkon uudistaminen toteutettaisiin vaiheittain vuosina 2027–2031. Yksittäisten toimipisteiden muutokset edellyttävät tarkempaa suunnittelua ja tarvittaessa erillisiä päätöksiä.

Lähipalvelut, kotiin vietävät palvelut ja digipalvelut täydentävät sote-keskuksia

Vaikka sote-keskusten määrä vähenisi, palveluja olisi jatkossakin saatavilla kaikissa Keusoten kuudessa kunnassa. Klaukkalaan ja Pornaisiin jäisivät äitiys- ja lastenneuvolat. Lisäksi lähipalveluja voitaisiin tarjota esimerkiksi lähineuvontapisteissä, perhekeskusten kohtaamispaikoissa ja kouluilla toteutettavana hammashoitona.

Kotiin vietävien palvelujen merkitys kasvaa. Kotihoito, kotikuntoutus, kotisairaala ja asiakkaan kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi mahdollistavat palvelujen saamisen ilman käyntiä sote-keskuksessa.

Myös OmaKeusoten digitaalisia palveluja kehitetään. Etävastaanotot, chat-neuvonta ja sähköinen asiointi täydentävät kasvokkain annettavia palveluja. Kaikille asukkaille digitaaliset palvelut eivät kuitenkaan sovellu, eikä niiden ole tarkoitus korvata tarpeellista henkilökohtaista palvelua.

Palvelujen saavutettavuutta on seurattava

Palveluverkon vaikutuksia on arvioitu myös palvelujen saavutettavuuden näkökulmasta. Nykyisin noin 95 prosenttia Keusoten asukkaista asuu alle 15 minuutin automatkan päässä lähimmästä sote-keskuksesta tai -yksiköstä. Suunnitelman mukaisessa palveluverkossa osuus olisi noin 83 prosenttia.

Muutos kohdistuisi erityisesti Klaukkalaan, Pornaisiin ja Pohjois-Tuusulaan. Arvion mukaan noin 5 400 yli 65-vuotiaan ja yhtä monen alle 15-vuotiaan asukkaan automatka lähimpään sote-keskukseen ylittäisi 15 minuuttia.

Keusote tunnistaa, että pidemmät asiointimatkat voivat vaikeuttaa palveluihin pääsyä erityisesti ikääntyneillä, lapsiperheillä ja asukkailla, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää omaa autoa. Siksi lähipalvelujen, liikkuvien palvelujen ja kotiin vietävien palvelujen suunnittelu on tärkeä osa uudistuksen toteutusta. Muutosten vaikutuksia on seurattava myös käytännössä.

Asukkaita ja kuntia on kuultu valmistelussa

Palveluverkon uudistamista on valmisteltu yhteistyössä kuntien, asukkaiden ja eri sidosryhmien kanssa.

Keusote järjesti syksyn aikana asukasillat kaikissa kuudessa kunnassa. Lisäksi asukkaiden näkemyksiä kerättiin kyselyllä, ja suunnitelmasta pyydettiin lausuntoja kunnilta sekä vaikuttamistoimielimiltä. Asukasilloissa keskustelua herättivät erityisesti lähipalvelujen säilyminen, hoitoon pääsy, asiointimatkat sekä ikääntyneiden ja muiden paljon palveluja tarvitsevien asukkaiden tilanne. Asukkaat toivat esiin huoliaan, mutta myös rakentavia ehdotuksia palvelujen kehittämiseksi. Keskusteluissa nousi esiin myös arvostus Keusoten henkilöstön työtä ja osaamista kohtaan.

Asukkaiden ja kuntien näkemykset ovat olleet tärkeä osa valmistelua. Niiden huomioiminen jatkuu, kun palveluverkon käytännön muutoksia suunnitellaan.

Aluevaltuusto päättää suunnitelmasta 29. lokakuuta

Aluevaltuusto käsittelee palvelujen verkostosuunnitelmaa 29.10.2026. Päätös linjaisi Keusoten palveluverkon kehittämisen suunnan tuleville vuosille. Se ei tarkoittaisi kaikkien esitettyjen muutosten toteutumista välittömästi, vaan niitä valmisteltaisiin vaiheittain.

Keusote tiedottaa yksittäisiä palvelupisteitä koskevista muutoksista, niiden aikatauluista ja korvaavista palveluista erikseen, kun suunnitelmat tarkentuvat.