Tarinoita/Matkani tukiperheen isänä

“Matkani tukiperheen isänä alkoi, kun aloitimme yhteisen taipaleemme avovaimoni kanssa muutama vuosi sitten. Avovaimoni oli jo mukana tukiperhetoiminnassa ja tukiperhelapset, sisarukset, tulivat minulle nopeasti tutuiksi. Ensikohtaamisessa sisaruksia jännitti ja niin tietysti minuakin, kohta jo naururemakka valtasi talon. Sisarukset käyvät viikonlopun kuukaudessa ja loma-aikoina he viettävät usein pidemmän jakson tukiperheessä. Vuosien edetessä asiat ovat rutinoituneet ja tuntuu hyvältä voida tarjota sisaruksille turvallinen, välittävä ja rauhallinen ympäristö arjen keskeltä. Tukiperheenä me annamme myös sisarusten vanhemmille mahdollisuuden lepoon ja parempaan jaksamiseen arjessa.

Tukiperheen isän roolin koen positiivisella tavalla vastuulliseksi ja se on isänä olemisen yksi monista muodoista. Olen miehen mallina kasvaville nuorille, jotka voivat reflektoida tuntemuksiaan ja kehittää itsetuntemustaan sekä minäkuvaansa tutun aikuisen välityksellä.

Tukiperheen isän tulee valmistautua siihen, että miehen mallin tarve voi olla kovakin ja kuitenkin sen tarpeen täyttämisestä selviää olemalla läsnä ja oma itsensä.

Tukiperheen miehenä koen myös toimivani ennaltaehkäisijän roolissa yleisellä tasolla, sillä teen päätoimisesti töitä lastensuojelussa ja kokemusteni mukaan tukiperhevanhemman isän roolin merkitys korostuu erityisesti poikalasten yksinhuoltajaperheissä, jotka ovat jossain määrin yliedustettuina asiakaskunnassani. Näissä perheissä puuttuva palanen on usein juuri isä ja miehen malli jota ei välttämättä aina ole lapsen lähipiirissä saatavilla. Lastensuojelun ammattilaisen näkökulmasta tällaisissa tilanteissa toimiva tukiperheen isä on ratkaisevassa roolissa ennaltaehkäisemässä mahdollista lastensuojelun asiakkuutta. Tukiperheen isänä toimit roolimallina ja teet todennäköisesti lapsen kanssa esimerkiksi niin kutsuttuja miesten juttuja turvallisessa vuorovaikutteisessa suhteessa, jolla voi olla tärkeä rooli lapsen identiteetin, kasvun ja kehityksen mahdollistajana kohti tulevaisuutta.”

Kirjoittaja: Tukiperheen isä Matti