Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (Keusote) aluevaltuusto piti kevätseminaarinsa torstaina 7.5.2026 Krapihovin Onnelassa Tuusulassa. Seminaarissa käsiteltiin hyvinvointialueen talouden tilannetta, palveluverkoston tulevaisuutta, allianssimallin valmistelua sekä ikääntyneiden palveluketjua ja palvelustrategiaa.

Talouden tilanne jatkuu haastavana

Keusoten taloudellinen tilanne on haasteellinen huolimatta viime vuoden positiivisesta tuloksesta. Uusimman arvion mukaan valtion rahoitus vuodelle 2027 on noin 20 miljoonaa euroa pienempi kuin joulukuussa 2025 ennakoitiin (kasvua v.26 v.27 on vain 1,6%). Positiivista on se, että tuleville vuosille 2028-29 nykyarvion mukaan rahoitus lisääntyy 3,0–5,5%, kun monilla hyvinvointialueilla rahoitus ei lisäänny tai lisääntyy hyvin vähän (kasvu 0–1%).

Keusotessa on käynnissä vuosien 2026–2029 tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma, jonka tavoitteena on saavuttaa yhteensä 81 miljoonan euron sopeutus vuoden 2029 loppuun mennessä.

Vuoden 2026 tilinpäätösennuste (tammi–maaliskuu) osoittaa tuloksen olevan noin 2,7 miljoonaa euroa talousarviota heikompi. Tilikauden tulos on kuitenkin edelleen positiivinen, noin 2,3 miljoonaa euroa. Suurimmat haasteet kohdistuvat terveyspalveluihin, joissa esimerkiksi lääkäripalvelujen saatavuus Hyvinkäällä on lisännyt ostopalvelujen tarvetta.

Allianssimalli – uusi tapa tuottaa palveluja

Keusote valmistelee allianssimallia, jossa yksityinen palveluntuottaja ja hyvinvointialue toimivat kumppaneina yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Malli poikkeaa perinteisestä ostopalvelusta siten, että riskit ja hyödyt jaetaan osapuolten kesken, ja toimintaan sisältyy kannustinmalli.

Hyvinvointialue säilyttää allianssissa strategisen ohjausvallan ja tekee päätöksiä yhdessä kumppanin kanssa. Valmistelu ja hankintaprosessi etenevät kilpailullisen neuvottelumenettelyn kautta päätöksentekoon vuoden 2026 aikana.

Palveluverkosto – kohti tulevaisuuden palvelurakennetta

Seminaarissa tarkasteltiin laajasti sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkoston kehittämistä vuoteen 2035 ja sen yli. Kehittämistyötä ohjaavat väestörakenteen muutokset ja taloudellinen sopeutustarve.

Sote-keskukset muodostavat palveluverkon ytimen, ja niitä täydentävät pienemmät sote-yksiköt sekä liikkuvat palvelut. Digipalvelut kattavat koko alueen, ja tavoitteena on, että vähintään 35 prosentilla palveluista on digitaalinen vastine. Ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen kattavuutta lisätään ja ympärivuorokautisen palveluasumisen rakennetta uudistetaan.

Aiemmin tehtyihin palveluverkkopäätöksiin kuuluvat Jokelan (2027), Kellokosken (2028) ja Rajamäen (2026) terveysasemista luopuminen sekä Klaukkalan terveysaseman muuttaminen sote-yksiköksi. Tuusulan uusi sote-keskus otetaan käyttöön vuosina 2028–2029. 

Uusia ikääntyneiden hybridiyksiköitä, joissa yhdistyvät yhteisöllinen ja ympärivuorokautinen asuminen, rakennetaan Hyvinkäälle, Järvenpäähän, Nurmijärvelle ja Mäntsälään vuoteen 2028 mennessä. Yksi yksikkö sisältää tyypillisesti noin 60 paikkaa.

Ikääntyneiden palveluketju – kotona asumista tuetaan

Väestökehitys asettaa merkittäviä haasteita sote-palvelujen järjestämiselle. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Keski-Uudellamaalla noin tuhannella henkilöllä vuosittain. Yli 85-vuotiaiden määrä puolestaan kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä, ja tämä ikäryhmä tarvitsee eniten raskaita palveluja. Tällä hetkellä 92,3 prosenttia yli 75-vuotiaista asuu kotona, ja joka toinen heistä asuu yksin.

Asiakasohjauksella on keskeinen rooli palveluihin ohjautumisessa. Neuvontaan tulee vuosittain noin 10 000 yhteydenottoa, ja uusia palvelutarpeen arviointeja tehdään noin 1 000. Ympärivuorokautiseen asumispalveluun siirtyy vuosittain noin 500 henkilöä.

Keusotessa on kehitetty Kerttu-toimintamalli, jonka avulla tunnistetaan ennakoivasti ikääntyneet, joilla on riski siirtyä raskaampiin palveluihin. Malli on käytössä kotihoidossa ja akuuttiosastoilla, ja sen pilotointia laajennetaan asiakasohjaukseen ja vastaanottopalveluihin vuoden 2026 aikana.

Kotikuntoutus on keskeisessä roolissa: se vahvistaa ikääntyneiden toimintakykyä kotona ja vähentää tarvetta siirtyä raskaampiin palveluihin. Kotisairaala puolestaan tuo sairaanhoidolliset palvelut asiakkaan kotiin.

Seminaari tarjosi aluevaltuutetuille kattavan tilannekuvan Keusoten palveluista ja tulevaisuuden ratkaisuista. Lounastauolla valtuutetut pääsivät tutustumaan alueen järjestöihin ja yhdistyksiin. Palveluketjukatsauksessa saatiin konkretiaa siitä, miten strategiaa toimeenpannaan yksiköissä ja miten työntekijät kehittävät työtään aktiivisesti asiakkaan ja potilaan parhaaksi. Työntekijöiden esitykset saivat runsaasti hyvää palautetta ja kiitosta hyvästä työstä.

Lisätiedot:

• Aluevaltuuston puheenjohtaja, Pirja Vitikka, pirja.vitikka@gmail.com
• Hyvinvointialuejohtaja, Raija Kontio, raija.kontio@keusote.fi