Paljon kuulee yleistä keskustelua hyvinvointialueilla, että ihan samat ongelmat suomalaisella kuin pakolaisellakin on. Sama terapiannavigaattori toimii hyvin kaikille asiakasryhmälle. Mielenterveyspalveluissa ei ole syytä huomioida pakolaisia erityisenä ryhmänä ja/tai kouluttaa työntekijöitä erikoistumaan pakolaistyöhön. Turhaa resurssien haaskausta. Pakolaiset hoituvat siinä missä muutkin asiakasryhmät. Asiakasprosessien tulee olla kaikille samat ja jatko-ohjauksen toimia samalla tavalla kaikille. Näin varmasti onkin asiakasprosessien osalta, mutta onko koko totuus näin yksinkertainen. Vaikeutammeko kotoutumisprosesseja, jos emme huomioi pakolaistaustaisia omana asiakasryhmänä.

Suomalaisissa tutkimuksissa on havaittu, että maahanmuuttajataustaiset henkilöt käyttävät mielenterveyspalveluita vähemmän kuin muu väestö. Vaikka samaan aikaan on tiedossa, että juuri pakolaistaustaiset oireilevat psyykkisesti enemmän. Palveluiden vähäisemmälle käytölle löytyy monia selittäviä tekijöitä. Yhtenä selittävänä tekijänä voidaan pitää kielimuuria. Pakolaisena maahan tullut joutuu aluksi turvautumaan tulkkipalveluun. Myös vähäinen tieto mielenterveyspalveluista sekä aiemmat negatiiviset kokemukset terveyspalveluista voivat olla selittää palveluiden vähäisempää käyttöä. (Kieseppä & Lehti 2021: 80–82.) Lisäksi on tiedossa, että pakolaistaustaiset henkilöt voivat kärsiä mielenterveysongelmista vielä pitkään uuteen kotimaahan asettumisen jälkeen. (Blackmore ym. 2020: 2, 15.) Ongelmiin tulisi kuitenkin puuttua mahdollisimman pikaisesti, sillä erilaiset mielenterveyshäiriöt saattavat estää kotoutumisen, kielen oppimisen ja sen myötä työllistymisen.

Luottamus ei rakennu kiireessä

Robertshaw ym. (2017) ovat tutkineet perusterveydenhuoltoa vastaavissa palveluissa työskentelevien ammattilaisten kokemuksia pakolaistaustaisten henkilöiden kanssa työskentelystä. Tutkimuksissa nousi esille viisi heidän työhönsä vaikuttavaa tekijää: luottamussuhde, kommunikaatio, kulttuurin ymmärtäminen, terveydelliset ja sosiaaliset olosuhteet sekä aika. Onko hyvinvointialueiden
peruspalveluissa mahdollista huomioida nämä viisi elementtiä? Jos potilas asioi tulkin kanssa, tarvitaan enemmän aikaa, jota ei useinkaan ole ja kiireessä luottamusta on vaikea rakentaa. Meillä ammattilaisilla ei myöskään aina ole riittävää ymmärrystä eri kulttuuritaustoista ja/tai pakolaisuudesta niin, että pysähtyisimme miettimään, miten potilaan tulomaassa ymmärretään esimerkiksi mielenterveyskysymykset. Tai osaammeko huomioida pakolaisen tulomaan sosiaalisista olosuhteista riittävästi.

Ymmärrän hyvin näkemyksen siitä, että pakolaisuutta ja maahanmuuttotaustaa ei tule ylikorostaa ja/tai tarjota heille mitään niin sanottua ylimääräistä palvelua, joka maksaa lisää. Elämmehän aikaa, jossa kaikilta ja kaikista palveluista leikataan. Jos kuitenkin jätämme huomioimatta henkilöiden taustan, emme pysty täyttämään sosiaali- ja terveyspalveluiden ensisijaista tavoitetta eli vastaaman potilaiden
palvelutarpeeseen. Mielenterveyspalvelut ovat osa terveyspalveluiden kokonaisuutta ja mielestäni meidän tulisi huomioida pakolaistausta, kun suunnittelemme parempia ja kustannustehokkaampia palveluita hyvinvointialueille.

Kun tutkimustulosten perusteella tiedetään, että mielenterveyspalveluita ali käytetään pakolaistaustaisten keskuudessa ja on tiedossa, että maahanmuuttajilla on negatiivisia kokemuksia terveyspalveluista, tulisi tämä tieto huomioida palveluita suunniteltaessa. Kiire ei edesauta asiaa, eikä myöskään tulkkipalveluiden epävarmuus, mutta moniin asioihin voimme vaikuttaa. Voimme vaikuttaa meidän kalleimpaan resurssiimme nimittäin työntekijöihin. Jos he kokevat tarvitsevansa lisää ymmärrystä eri kulttuuritaustoista ja lisää tietoa pakolaistaustaisten asiakkaidensa lähtömaista, tulee meidän tarjota heille tätä tietoa. Jos työntekijämme tarvitsevat lisää aikaa tehdessään terveystarkastuksia ja/tai kartoittaessaan mielenterveyspalveluiden tarvetta, meidän pitää järjestää. Riittävä aika ja mahdollisuus keskittyä potilaan/asiakkaan tilanteeseen poistaa kiireessä tehtyjä jatkokäyntejä. Samoin meidän tulisi tarjota tämän työn tueksi pakolaistaustaisille asiakkaille paremmin soveltuva menetelmiä, kuin vain yksi ja sama kaikille. Vain tällä tavoin palvelumme vastaavat aitoon ja todelliseen palvelutarpeeseen.

Kun vastaamme potilaan palvelutarpeeseen ajoissa, säästyy myös resursseja. Potilaat saavat apua todelliseen vaivaansa, eivätkä kuormita perusterveydenhoitoa tai terveyspalveluita etsiessään apua somaattisiin vaivoihinsa. Näin he myös pääsevät kotoutumaan ja sopeutumaan yhteiskuntaan nopeammin. Tämä kuitenkin edellyttää, että olemme hereillä palveluiden tarjoajien päässä ja osaamme
suunnitella palveluprosesseja myös huomioiden eri kulttuuritaustat ja pakolaiskontekstin. Tämä on viisautta, ei keneltäkään pois. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja tähän kannustamme hyvinvointialueita. Otetaan mieluummin ennaltaehkäisevä näkökulma ja tehdään säästöjä, kuin väkisin tarjotaan samaa kaikille. Ja kuullaan työntekijöiden näkemyksiä siinä, mikä toimii ja mikä ei.

Hankkeessa pyrimme vastaamaan osaltamme erilaisiin haasteisiin, joita tutkimme, työstämme ja selvitämme yhdessä eri hyvinvointialueiden kanssa unohtamatta kotoutujien omaa ääntä.

Larissa Franz-Koivisto
Projektipäällikkö (Aktiivinen toimijuus- hanke, pakolaisprosessit sote-alueilla osahanke)

”Aktiivinen toimijuus – yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja osallisuutta edistävät palvelut” on kahdeksan toteuttajan ryhmähanke. Hanke keskittyy maahanmuuttaneiden, ihmiskaupan uhrien ja romanien palveluiden kehittämiseen. Lue lisää osoitteesta THL.fi.

Lähteet:
Blackmore, Rebecca & Boyle, Jacqueline A. & Fazel, Mina & Ranasinha, Sanjeeva & Gray, Kylie M. & Fitzgerald, Grace & Misso, Marie & Gibson-Helm, Melanie 2020. The prevalence of mental illness in refugees and asylum seekers: A systematic review and meta-analysis. PLOS Medicine 17 (9). 1-24.

Robertshaw, Luke & Dhesi, Surindar & Jones, Laura L 2017. Challenges and facilitators for health professionals providing primary healthcare for refugees and asylum seekers in high-income countries: a systematic review and thematic synthesis of qualitative research. BMJ Open 7 (8). 1-18.

Kieseppä, Valentina & Lehti, Venla 2021. Katsaus: Maahanmuuttajien mielenterveyspalvelujen käyttö, erot kantaväestöihin ja erojen taustatekijät. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 58. 78-88.