Emmi Virtanen on päässyt yhteiskuntapolitiikan korkeakouluharjoittelussaan keväällä 2026 yhtenä työtehtävänä tarkastelemaan pakolaistaustaisten asiakkaiden pääsyä vammaispalveluihin eri hyvinvointialueilla.

Palvelukehittämiseen keskittyvän harjoitteluni aikana on ollut kiinnostavaa huomata, että huomio kiinnittyy usein palvelujen sisältöön ja laatuun, vaikka yhtä keskeinen ja itseasiassa ensisijainen kysymys on se, miten tarpeen vaatiessa palveluihin päästään. Palvelujen
maailmassa puhutaan oikea-aikaisuuden toteutumisesta.

Aktiivinen toimijuus – yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja osallisuutta edistävät palvelut –hankkeessa, jossa työskentelen Keusoten osatoteutuksessa, on perustettu kaikkien hyvinvointialueiden (21) ja Helsingin kaupungin yhteinen KOTU-verkosto kotoutumisasioiden
edistämiseksi. Verkoston kautta olen päässyt paalupaikalta kuulemaan eri puolilta Suomea kokemuksia palveluista, yhtenä esimerkkinä pakolaistaustaisten asiakkaiden palvelupoluista vammaispalveluihin. Esimerkki havainnollistaa palvelumaailman mahdollisia haasteita, joita palvelukehittämisen työssä pyrimme ratkaisemaan.

Emmi Virtanen on päässyt yhteiskuntapolitiikan korkeakouluharjoittelussaan keväällä 2026 yhtenä työtehtävänä tarkastelemaan pakolaistaustaisten asiakkaiden pääsyä vammaispalveluihin eri hyvinvointialueilla.

Palvelukehittämiseen keskittyvän harjoitteluni aikana on ollut kiinnostavaa huomata, että huomio kiinnittyy usein palvelujen sisältöön ja laatuun, vaikka yhtä keskeinen ja itseasiassa ensisijainen kysymys on se, miten tarpeen vaatiessa palveluihin päästään. Palvelujen
maailmassa puhutaan oikea-aikaisuuden toteutumisesta.

Aktiivinen toimijuus – yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja osallisuutta edistävät palvelut –hankkeessa, jossa työskentelen Keusoten osatoteutuksessa, on perustettu kaikkien hyvinvointialueiden (21) ja Helsingin kaupungin yhteinen KOTU-verkosto kotoutumisasioiden
edistämiseksi. Verkoston kautta olen päässyt paalupaikalta kuulemaan eri puolilta Suomea kokemuksia palveluista, yhtenä esimerkkinä pakolaistaustaisten asiakkaiden palvelupoluista vammaispalveluihin. Esimerkki havainnollistaa palvelumaailman mahdollisia haasteita, joita palvelukehittämisen työssä pyrimme ratkaisemaan.

Emmi Virtanen on päässyt yhteiskuntapolitiikan korkeakouluharjoittelussaan keväällä 2026 yhtenä työtehtävänä tarkastelemaan pakolaistaustaisten asiakkaiden pääsyä vammaispalveluihin eri hyvinvointialueilla.

Palvelukehittämiseen keskittyvän harjoitteluni aikana on ollut kiinnostavaa huomata, että huomio kiinnittyy usein palvelujen sisältöön ja laatuun, vaikka yhtä keskeinen ja itseasiassa ensisijainen kysymys on se, miten tarpeen vaatiessa palveluihin päästään. Palvelujen
maailmassa puhutaan oikea-aikaisuuden toteutumisesta.

Aktiivinen toimijuus – yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja osallisuutta edistävät palvelut –hankkeessa, jossa työskentelen Keusoten osatoteutuksessa, on perustettu kaikkien hyvinvointialueiden (21) ja Helsingin kaupungin yhteinen KOTU-verkosto kotoutumisasioiden
edistämiseksi. Verkoston kautta olen päässyt paalupaikalta kuulemaan eri puolilta Suomea kokemuksia palveluista, yhtenä esimerkkinä pakolaistaustaisten asiakkaiden palvelupoluista vammaispalveluihin. Esimerkki havainnollistaa palvelumaailman mahdollisia haasteita, joita palvelukehittämisen työssä pyrimme ratkaisemaan.

Emmi Virtanen on päässyt yhteiskuntapolitiikan korkeakouluharjoittelussaan keväällä 2026 yhtenä työtehtävänä tarkastelemaan pakolaistaustaisten asiakkaiden pääsyä vammaispalveluihin eri hyvinvointialueilla.

Palvelukehittämiseen keskittyvän harjoitteluni aikana on ollut kiinnostavaa huomata, että huomio kiinnittyy usein palvelujen sisältöön ja laatuun, vaikka yhtä keskeinen ja itseasiassa ensisijainen kysymys on se, miten tarpeen vaatiessa palveluihin päästään. Palvelujen
maailmassa puhutaan oikea-aikaisuuden toteutumisesta.

Aktiivinen toimijuus – yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja osallisuutta edistävät palvelut –hankkeessa, jossa työskentelen Keusoten osatoteutuksessa, on perustettu kaikkien hyvinvointialueiden (21) ja Helsingin kaupungin yhteinen KOTU-verkosto kotoutumisasioiden
edistämiseksi. Verkoston kautta olen päässyt paalupaikalta kuulemaan eri puolilta Suomea kokemuksia palveluista, yhtenä esimerkkinä pakolaistaustaisten asiakkaiden palvelupoluista vammaispalveluihin. Esimerkki havainnollistaa palvelumaailman mahdollisia haasteita, joita palvelukehittämisen työssä pyrimme ratkaisemaan.

Palvelupolun pullonkaulat

Yksi hyvintointialueiden havainto nousi esiin yhtenäisenä: vammaispalveluiden piiriin päästyään pakolaistaustaiset asiakkaat saavat pääsääntöisesti hyvin tarvitsemansa tuen. Näin kuuluukin olla. Vammaispalvelut ovat erityispalvelu, jossa on ammattitaitoisia,
erikoistuneita ihmisiä tekemässä hyvää työtä.

“Kun palveluihin lopulta päästään, asiat alkavat rullata.”
– vastaaja yhdeltä hyvinvointialueelta

Hyvinvointialueiden vastauksissa kuitenkin kuvattiin, että palveluihin pääsy voi olla hidas ja monivaiheinen prosessi. Vastaajat nostivat muutamia selittäviä tekijöitä, esimerkiksi palveluiden väliset yhdyspinnat ja yhteistyöhön liittyvät haasteet. Yksi tärkeimmistä
opeistani tässä harjoittelussa onkin ollut se, miten paljon palvelujen toimivuus riippuu eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Asiakkaalle nämä rajapinnat eivät yleensä näy, mutta niiden sujuvuudella voi olla suuri merkitys palvelukokemukseen.

Vastuuta palvelujen järjestämisestä on jaettu paljon kuntien ja hyvinvointialueiden välillä, mutta myös organisaatioiden sisällä. Vastuita on tärkeää jakaakin, mutta yhteistyölle täytyy olla toimivat rakenteet. Jaettu vastuu korostuu erityisesti alkuvaiheessa, jossa asiakkaan tuen
tarve voi olla välitön, mutta palvelujen käynnistyminen edellyttää eri toimijoiden välistä tiivistä yhteistyötä.

Jos pakolaistaustainen asiakas kuuluu jo esimerkiksi kotoutumisen palveluiden piiriin, asiakkaan siirtyminen oikean palvelun piiriin eli tässä tapauksessa vammaispalveluihin ei välttämättä tapahdu suoraviivaisesti. Hyvinvointialueiden havaintojen mukaan tähän on
useita syitä. Välillä oletetaan, että asiakas saa tarvitsemansa arjen tuen kotoutumisen palveluista, vaikka vammaispalveluihin liittyvä erityisosaaminen on nimenomaan vammaispalveluissa. Toisaalta on tunnistettu myös, että vieraskielisten ja pakolaistaustaisten
asiakkaiden kanssa toimimiseen liittyvää erityisosaamista löytyy usein juuri kotoutumisen tuen palveluista, ja vammaispalveluissa siinä voi olla vajetta. Esimerkiksi näiden asioiden vuoksi asiakkuuden käynnistyminen voi joskus kestää tavallista pidempään. Lisäksi vuonna
2023 toteutunut sote-uudistus näkyy edelleen ajoittaisina viivästyksinä kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintatyöskentelyssä. Kun esimerkiksi kiintiöpakolainen saapuu Suomeen ja hänellä on vammaispalveluille tarve, on tärkeää, että kunta ja hyvinvointialue
tekevät saumatonta yhteistyötä jo aivan alkuvaiheessa.

“Keskeisin ongelma lienee se, että kunnat vastaavat pakolaisten vastaanotosta, mutta
hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista.”
– vastaaja yhdeltä hyvinvointialueelta

Kyse on toisaalta tavasta, jolla palvelujärjestelmä toimii. Vammaispalvelut nojaavat tiettyihin kriteereihin ja dokumentaatioon, vaikka uusi 1.1.2025 voimaan tullut vammaispalvelulaki korostaakin yksilöllistä palvelutarvetta ja toimintarajoitteiden vaikutuksia arkeen
diagnoosien sijaan. Hyvinvointialueilta kerätyt havainnot kuitenkin osoittavat, että käytännön palveluprosesseissa terveystietojen ja diagnoosien saatavuudella on edelleen suuri merkitys. Tämä muodostaa erityisen haasteen pakolaistaustaisille asiakkaille, joiden
aiemmat diagnoosit tai terveystiedot eivät aina ole helposti saatavilla tai siirrettävissä Suomeen, vaikka toimintakyvyn rajoitteet näkyisivät arjessa selvästi. Tällöin palveluihin pääsy voi viivästyä. Tuen tarve ei ole epäselvä, vaan tiedot ja systeemi on.

Kohti sujuvampia palvelupolkuja

Asiakkaiden tuen tarve ymmärretään pääsääntöisesti hyvin, mutta systeemi valitettavasti aiheuttaa välillä väliinputoamisia. Juuri siksi tämä teema on mielestäni niin kiinnostava ja kehittämistyön näkökulmasta lopulta rohkaiseva havainto. Haasteet eivät näyttäydy
ratkaisemattomina, vaan sellaisina kohtina, joihin tarttumalla palveluista voidaan tehdä entistä sujuvampia ja yhdenvertaisempia. Haastavia tilanteita voi syntyä, kun asiakkaiden tilanteisiin liittyy päällekkäisiä haavoittuvuuksia ja tarpeita, ja silloin palveluilta edellytetään
erityistä herkkyyttä ja yhteensovittamista.

Muun muassa näiden kysymysten parissa teemme kehittämistyötä yhdessä hyvinvointialueiden kanssa Aktiivinen toimijuus –hankkeessa, jonka keskeisenä tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden moninaiset taustat ja elämäntilanteet huomioivia palveluja.

Emmi Virtanen
Kehittämistyön korkeakouluharjoittelija (Aktiivinen toimijuus- hanke, pakolaisprosessit sote-alueilla osahanke)

“Aktiivinen toimijuus – yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja osallisuutta edistävät palvelut” on kahdeksan toteuttajan ryhmähanke. Hanke keskittyy maahanmuuttaneiden, ihmiskaupan uhrien ja romanien palveluiden kehittämiseen. Lue lisää osoitteesta THL.fi.