Perhehoitajaksi lapselle tai nuorelle
Miten sijaisperheitä tuetaan?
Sijaisperheelle nimetään sijaishuollosta oma työntekijä, joka tapaa sijaisperhettä säännöllisesti. Lisäksi yhteyttä voidaan pitää puhelimitse tai suojatulla sähköpostiyhteydellä. Sijaisperheille on tarjolla ryhmämuotoisia tukia; kuukausittain olevia ryhmätyönohjauksia, erilaisia koulutuspäiviä ja virkistyspäivä kerran vuodessa. Erilaisia ylimääräisiä perhekohtaisia tukia voidaan harkita, jos tilanne sitä vaatii.
Miten usein lapset kotiutuvat sijaisperheestä vanhemmilleen?
Vastaanottoperheestä suurin osa lapsista kotiutuu takaisin vanhemmilleen. Pitkäaikaisesta sijaisperheestä lapsia kotiutuu vähemmän huoltajilleen, koska huostaanottoon ei päädytä kevyistä syistä ja ongelmat ovat usein mittavia. Lastensuojelun tavoitteena on se, että lapsi voisi kotiutua takaisin vanhemmilleen. Kotiutustilanteissa arvioidaan aina sijoitetun lapsen etua. Jos sijoitettu lapsi kotiutuu vanhemmilleen, voi pitkäaikainen sijaisperhe tarvittaessa jatkaa lapsen tukiperheenä.
Pitääkö sijaisperheellä olla iso koti?
Sijaisperheessä sijoitetulla lapsella tulee olla oma huone kouluikään tultaessa. Pienemmän lapset voivat jakaa huoneensa ja usein hyötyvätkin esimerkiksi siitä, että nukkuvat vaikka sijaisvanhempien kanssa samassa huoneessa. Pääsääntö on, että eri perheistä tulevat sijoitetut lapset eivät majoitu keskenään. Sisarusten kohdalla tila-asia tarvittaessa joustaa. Jokaisen perheenjäsenen oma tila tuo jaksamista sijaisvanhemmille, sijaisperheen omille lapsille ja sijoitetulle lapselle.
Missä sijaisperhe voi asua?
Vastaanottoperheet voivat asua maksimissaan noin 70 km:n päässä Keusoten kunnista (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula). Pitkäaikainen sijaisperhe voi sijaita maksimissaan noin 200 km:n päässä Keusoten kunnista.
Pitääkö sijaisperheen jäädä töistä kotiin?
Vastaanottoperheessä yhden vanhemman on oltava kotona. Lapset tulevat nopealla aikataululla ja useinkaan ei voi tietää etukäteen, minkä ajan lapset ovat vastaanottoperheissä. Pitkäaikaisen perhehoidon puolella edellytetään, että vähintään vuoden on yksi sijaisvanhempi kotona sijoitetun lapsen kanssa. Tämä on tärkeää lapsen ja aikuisen välisen kiintymyssuhteen kannalta. Nuorta sijoitettaessa pitkäaikaiseen sijaisperheeseen voidaan pohtia, onko tarvetta vanhemman kotiin jäämiselle.
Maksetaanko sijaisperhetoiminnasta sijaisperheelle?
Kyllä maksetaan. Hoitopalkkio on korvausta lapsen hoidosta ja kulukorvauksen tarkoitus on kattaa sijoitetusta lapsesta aiheutuvat kulut. Palkkiotaulukko löytyy Pihlajan nettisivuilta.
Voiko yksinasuva tulla valmennukseen?
Kyllä voi. Tarvitsemme monenlaisia perheitä: perheitä, joissa on yksi aikuinen sekä perheitä, joissa on pariskunta. Yksinasuvien kohdalla selvitämme esimerkiksi tarkemmin sitä, miten perhe taloudellisesti tulee toimeen, kun perheen ainoa aikuinen jää kotiin hoitamaan sijoitettua lasta/lapsia. Myös yksinasuvan verkoston kartoitamme tarkemmin.
Jos perheessä on kaksi vanhempaa, tarvitseeko molempien vanhempien tulla sijaisperhevalmennukseen?
Kyllä tarvitsee. Sijaisperheenä toimiminen vaikuttaa koko perheeseen ja siten molemmat perheen aikuiset valmennetaan. Valmennus on lakisääteinen. Myös perheen biologiset lapset (yli 6-vuotiaat) pääsevät mukaan lapsille järjestettyyn yhteen valmennustapaamiseen.
Mikä ero on pitkäaikaisella sijaisperheellä ja vastaanottoperheellä?
Pitkäaikaiseen sijaisperheeseen lapsi sijoitetaan toistaiseksi. Monet lapset asuvat jopa täysi-ikäisyyteen asti pitkäaikaisessa sijaisperheessä. Vastaanottoperheessä lapsi asuu hetkellisesti kriisitilanteen tai arviointitilanteen ajan ja palaa takaisin huoltajiensa luokse tai jatkaa matkaa pitkäaikaiseen sijaisperheeseen. Vastaanottoperheeseen lapset tulevat nopealla aikataululla.
Onko Pihlajassa sijaisperheille tarvetta?
Kyllä, sijaisperheistä on kova tarve.