2 -vuotiaan lapsen vanhemmalle

Tietoa 2-vuotiaan kehitysvaiheista sekä tukea tahtoikään ja arjen haasteisiin.

Tietoa taaperoikäisen ravitsemuksesta, unesta, liikunnasta, leikistä ja koko perheen hyvinvoinnista.

Suun terveydenhuollossa tarkastetaan n. 1,5-, 3- ja 5-vuotiaiden hampaat ikäluokittain. Kutsu tarkastukseen tulee postitse lapsen syntymävuoden ja -kuukauden mukaan.

Hampaiden kehittyminen

Lapsen hampaiden kehittyminen alkaa jo ennen syntymää. Ensimmäiset maitohampaat voivat puhjeta jo neljän kuukauden iässä, jolloin tulee aloittaa hampaiden harjaaminen. Puhkeavat hampaat ovat erityisessä riskissä reikiintyä, jos niitä ei puhdisteta huolellisesti, sillä kiille ei ole ehtinyt vielä kovettua vahvaksi.

Hampaiden puhkeamiseen liittyvää kipua tai ärsytystä ikenissä voi lievittää kylmällä, puruleluilla tai särkylääkkein

Hampaiden hoito

Pienten lasten hampaiden harjaamiseen paras väline on pienipäinen, pehmeä hammasharja. Lapsi voi harjoitella hampaiden harjausta itse, mutta harjauksen viimeistelee aikuinen aina noin 10-vuotiaaksi asti. Lasten sähköhammasharjan voi ottaa käyttöön heti, kun lapsesta tuntuu hyvältä, sillä se poistaa tutkitusti tehokkaammin plakkia hampaista kuin tavallinen hammasharja.

• Hampaat harjataan kaksi kertaa päivässä, aamuin illoin
• Fluorihammastahnaa (1100ppm) käytetään vain riisinjyvän kokoinen määrä 0-3-vuotiaille, 3-5-vuotiaille määrä on herneenkokoinen
• Vältä sylkikontaktia: kariesbakteeri tarttuu syljen välityksellä esimerkiksi samaa lusikkaa tai juomapulloa käytettäessä vanhemman kanssa
• Junior-tahnan voi ottaa käyttöön heti ensimmäisen rautahampaan puhjetessa (1450ppm)

Suun terveyttä tukeva ravitsemus

• Säännöllinen ateriarytmi, jotta hampaat ehtivät palautua edellisestä happohyökkäyksestä ennen seuraavaa ateriaa (max 5-6 ateriaa päivässä).
• Vähäsokerinen ja monipuolinen, kasviksia sisältävä ruokavalio tukee elimistön puolustuskykyä ja suojelee hampaita reikiintymiseltä.
• Aterioiden jälkeen kannattaa ottaa täysksylitolipastilli. Pastillin voi ottaa käyttöön heti, kun ensimmäiset hampaat ovat puhjenneet ja on varmistettu, että lapselle ei aiheudu tukehtumisriskiä. Ksylitoli lyhentää happohyökkäyksen kestoa.
• Janojuomaksi suositellaan vettä, sillä se ei aiheuta happohyökkäystä suussa.
• Ruokajuomana voi olla maito tai piimä.
• Herkkuja ja sokerisia juomia vain erityishetkiin, jos ollenkaan, kuten juhliin.
• Herkuttelu kannattaa rajata herkkuhetkeen aterian yhteyteen

Imetys, tuttipullo ja tutti

Lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana imetys tai maitopullo ei ole riskitekijä reikiintymiselle. Näiden jatkuessa lapsen ollessa yli 1-vuotias, kannattaa imetyskerta tai maitopullo ajoittaa aterioiden yhteyteen ja pikkuhiljaa luopua yöaikaisesta ja lapsentahtisesta imetyksestä tai pullosta. Rintamaito ja pullomaito sisältävät maitosokeria, joka kuluttaa hampaita ja ruokkii kariesbakteereita, varsinkin, jos lapsi käyttää pulloa tai rintaa ”tuttina”.

Tutista tai peukalosta suositellaan luopumaan noin 2-vuotiaana, jotta purenta pääsee kehittymään normaalisti.