Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella on kehitetty henkilökohtaisen avun työnantajamallin toimivuutta yhdessä asiakkaiden kanssa. Hedelmällinen yhteistyö on antanut paljon sekä asiakkaille että Keusoten sote-ammattilaisille.

Keusoten henkilökohtaisen avun keskuksessa on haluttu kehittää henkilökohtaisen avun työnantajamallia entistä paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Onnistunut kehittäminen edellyttää riittävää ymmärrystä asiakkaiden kokemuksista ja näkemyksistä. Asiakkaiden osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet päätettiinkin toteuttaa perusteellisesti.

– Perustimme asiakasraadin, jossa asiakkaat ja ammattilaiset työskentelivät tasavertaisina kehittäjäkumppaneina. Kokoonnuimme neljä kertaa, ja jokaisella tapaamiskerralla oli oma teemansa. Työstettävät teemat valitsimme yhdessä raadin asiakasjäsenten kanssa. Tapaamisia pohjustettiin ennakkomateriaalilla, jonka tarkoituksena oli tarjota tarpeellista taustatietoa ja viritellä ajatuksia työstettävään teemaan. Joka tapaamisen jälkeen osallistujat saivat yhteenvedon tavoista, joilla raatitapaamisessa keskusteltuja asioita on viety tai tullaan viemään eteenpäin,

kertoo projektityöntekijä Anna Pylkkänen.

Jokaisen raatitapaamisen jälkeen osallistujilta kerättiin palautetta ja ehdotuksia siitä, miten raatityöskentelyä voitaisiin kehittää entistä paremmaksi.

– Toimintaa hiottiin saadun palautteen pohjalta. Tällä tavoin haluttiin varmistaa asiakasjäsenten osallisuus ja tasavertainen kehittäjärooli myös itse työskentelyprosessissa,

Pylkkänen jatkaa.

Oman kokemuksen jakamisesta hyötyä myös muille

Asiakasraadin kanssa tehtiin muun muassa henkilökohtaisen avun verkkosivuston ja oppaan sisältö sekä kehitettiin palveluprosesseja. Esimerkiksi palveluprosessien parantaminen näkyy asiakkaille parempina toimintatapoina, kuten uuden työnantajan ensi infona. Jatkossa asiakasraatitoimintaa aiotaan hyödyntää myös Keusoten oman avustajapalvelun kehittämisessä.

– Halusimme asiakkaillemme aitoja mahdollisuuksia vaikuttaa, ja siinä onnistuimme avoimuudella ja läpinäkyvyydellä. Henkilökohtainen apu on asiakkaidemme itsenäisen ja omannäköisen elämän kannalta varsin merkityksellinen palvelu. On tärkeää, että asiakkaamme voivat olla osallisina kehittämässä heidän elämäänsä keskeisesti vaikuttavaa palvelua. Tasavertainen yhteistyö sote-ammattilaisten ja asiakkaiden välillä takasi meille parhaan mahdollisen lopputuloksen. Samalla se myös vahvisti entisestään kokemusta oman työn merkityksellisyydestä,

Pylkkänen kertoo.

Henkilökohtaisen avun käyttäjä Niina osallistui yhteiseen kehittämiseen asiakasraadin jäsenenä.

– Oli silmiä avaava kokemus huomata esimerkiksi se, miten erilaiset tavat meillä kaikilla on etsiä tietoa henkilökohtaisen avun keskuksen verkkosivuilta. Ja onhan aina käyttäjän kokemus eri kuin suunnittelijan. Annoin palautetta esim. siitä, että sivuilta ei meinannut löytää tarvittavia tietoja, kuten lomakkeita. Kokemuksemme tulivat pitkälti ymmärretyiksi. Nythän esim. lomakkeet ovat helpommin löydettävissä verkkosivuilta. Myös kategorioita selkeytettiin, mikä helpottaa tiedon löytymistä,

Niina muistelee.

Niina kertoo, että asiakasraadissa puhallettiin yhteen hiileen: Yhden näkökulmasta tuli mieleen oma kokemus, josta toinen taas jatkoi. Kaikki toimi yhdessä yhteisen asian eteen.

– Raadissa oleminen oli erittäin silmiä avaavaa monella tavalla, ja koin, että minunkin näkemyksilläni oli merkitystä ja jopa hyötyä. Asioita oikeasti kuunneltiin ja otettiin huomioon, mistä olin erittäin positiivisesti yllättynyt. Se, että voin omaa kokemusta jakamalla hyödyttää jotain asiaa, joka toivon mukaan hyödyttäisi myös muita ihmisiä, tuntuu todella hyvältä,

Niina kertoo.

Henkilökohtainen apu mahdollistaa vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön itsenäisen elämän, omat valinnat ja osallisuuden yhteiskuntaan. Työnantajamalli on yksi henkilökohtaisen avun tuottamistavoista. Siinä vammainen henkilö palkkaa avustajansa itse ja toimii hänen työnantajanaan. Hyvinvointialue korvaa avustajan palkkaamisesta syntyvät kustannukset ja tarjoaa työnantajalle ohjausta ja neuvontaa työnantajana toimimisen tueksi.

Lisätietoja:
Anna Pylkkänen
Projektityöntekijä, HVA-lisärahoitus Henkilöstö, johtaminen
p. 050 497 8935
anna.pylkkanen@keusote.fi