Huolestuttaako oma tai läheisesi muisti? Älä epäröi hakeutua selvityksiin
Muistin heikkeneminen voi ilmetä monella tapaa: Puhutut ja sovitut asiat voivat unohtua, tavarat kadota tai sanat hukkua. Uusien asioiden oppiminen voi olla vaikeaa tai vieraissa paikoissa liikkuminen epävarmaa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi muistista, älä epäröi hakeutua selvityksiin.
Mari Järvelä on Keusoten geriatrian poliklinikan muistihoitaja. Mari kertoo, ettei ole mitään yhtä ainoaa vastausta sille, milloin omasta muististaan on syytä huolestua. Oireita on niin monenlaisia.
Muistin heikkenemisen syy ei myöskään aina ole alkava muistisairaus. On myös ohimenevää muistamattomuutta, jonka voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuus, stressi tai masennus. Esimerkiksi työikäisten muistiongelmien taustalla on usein jokin muu syy kuin alkava muistisairaus. Tilanne on kuitenkin aina syytä selvittää, kun muistiongelmat vaikuttavat selvästi arjen sujumiseen ja tilanne on aiempaan nähden muuttunut.
– Huolestua kannattaa ehkä silloin, jos tapahtuu selkeää muutosta muistamisessa tai toimintakyvyssä verrattuna aiempaan. Esimerkiksi töissä tai kotona normaalit askareet eivät suju entiseen tapaan, sovitut tapaamiset unohtuvat toistuvasti, mielenkiinnonkohteet ja harrastukset vähenevät, persoonallisuus muuttuu, tulee esim. ärtyisyyttä, äkkipikaisuutta tai alakuloisuutta.
Muistiongelmien alkukartoitus tehdään terveysasemalla
Muistisairauksien oireet ja hoito ovat pääosin samanlaisia iästä riippumatta. Toki erilaiset elämäntilanteet tuovat erilaisia haasteita esiin: esimerkiksi eläkeläisen ja työssäkäyvän muistiongelmat näyttäytyvät usein eri tavoin.
Keusotessa muistiongelmien alkukartoitus tehdään terveysasemalla. Jos muistihuoli jatkuu, tehdään lähete eteenpäin. Alle 70-vuotiaiden jatkotutkimukset tehdään pääosin Hyvinkään sairaalassa neurologian poliklinikalla ja yli 70-vuotiaiden tutkimukset Keusoten geriatrian poliklinikalla. Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden muistiongelmien alkukartoitus ja hoito tapahtuvat kotihoidon toimesta.
– Jos potilaalle asetetaan muistisairausdiagnoosi, miettii geriatri myös, voiko lääkityksellä mahdollisesti hidastaa sairauden oireiden etenemistä. Lääkityksen vaikutusta ja sopivuutta seurataan poliklinikalla,
Mari kertoo.
Mukana hoidossa ovat myös Keusoten muistikoordinaattorit. Heidän työnsä alkaa siinä kohtaa, kun asiakas siirtyy poliklinikalta pois. Muistikoordinaattorit jatkavat mahdollisen lääkityksen seurantaa ja tukevat asiakasta hyvään ja tasapainoiseen elämään. Anna-Kaisa Nupponen on yksi Keusoten muistikoordinaattoreista.
– Me mietimme yhdessä asiakkaan kanssa, miten hyvä arki muistisairauden kanssa toteutuu, ohjataan tarvittaessa muiden palveluiden piiriin, ohjataan tukien hakemisessa ja tietysti seurataan muistisairauden etenemistä ja lääkityksen sopivuutta,
Anna-Kaisa kertoo.
Muistikoordinaattorit tapaavat asiakkaitaan pääasiassa heidän kodeissaan, ja myös omaiset ovat usein läsnä. Anna-Kaisa kertookin, että muistisairaus herättää myös omaisissa kysymyksiä ja huolta, ja yksi koordinaattoreiden tehtävä onkin tukea myös läheisiä.
Parhaita hetkiä ovat kiitolliset hymyt
Työ muistisairauksien parissa on sekä Marin että Anna-Kaisan mielestä hyvin avartavaa, kun saa tavata niin monenlaisia ihmisiä. Jokaisella on oma elämäntarinansa ja elämäntilanteensa.
– Tämän työn parhaita hetkiä on nähdä potilaiden kiitolliset hymyt vastaanoton lopuksi. Moni pelkää tai ainakin jännittää muistihoitajan vastaanotolle tuloa, ja on ihana nähdä heidän helpottuneet hymynsä, kun tapaaminen sujuikin hyvin,
Mari kertoo.
Muistikoordinaattoreiden asiakassuhteet voivat kestää usein monta vuottakin, jolloin tullaan jo aika lailla tutuiksi. Se helpottaa puolin ja toisin asioiden käsittelyä.
– Työmme tavoite on auttaa asiakasta oikeaan aikaan ja oikealla tavalla, ja kun siinä onnistuu, niin kyllä siitä saa itsekin paljon iloa,
Anna-Kaisa lisää.
Oletko huolissasi läheisesi muistiongelmista?
Jos olet huolissasi läheisesi muistiongelmista, voi seuraavista askelista olla apua:
- Keskustele avoimesti: Puhu läheisesi kanssa avoimesti ja empaattisesti muutoksista, joita olet huomannut hänen muistissaan tai käyttäytymisessään.
- Kannusta hakemaan apua: Rohkaise läheistäsi keskustelemaan asiasta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Voit myös auttaa häntä yhteydenotossa terveysasemalle.
- Kirjaa havainnot ylös: Kirjaa ylös konkreettisia esimerkkejä läheisesi muistiongelmista, kuten unohtelusta ja toistuvista kysymyksistä. Tällainen lista voi olla hyödyllinen terveydenhuollon ammattilaiselle alkukartoituksen yhteydessä.
- Tarjoa tukea: Muistisairaudet voivat olla pelottavia sekä potilaalle että hänen läheisilleen. Tarjoa tukea, ymmärrystä ja kärsivällisyyttä.
- Hae tietoa: Hae hieman tietoa muistisairauksista, jotta sinun on itse helpompi ymmärtää tilannetta ja valmistautua muutoksiin. Tieto auttaa myös suhtautumaan vaikeaan tilanteeseen ymmärtävästi.
- Osallistu tapaamiseen ammattilaisen kanssa: Läheisen osallistuminen muistitutkimuksiin on tärkeää. Tutun ihmisen läsnäolo voi helpottaa asian käsittelyä. Voit myös auttaa kertomalla omista havainnoistasi, jos se sopii läheisellesi.
Yhteydenotto muistisairauksiin liittyvissä asioissa:
- Ota yhteyttä omaan hoitovastaavaasi (puhelimitse tai digiasioinnin kautta) tai lääkärin ja hoitajan vastaanottopalveluiden puhelinasiointiin p. 019 226 0505.
- Jos olet kotihoidon asiakas, ole terveysaseman sijaan yhteydessä omaan kotihoidon tiimiisi tai vastuuhoitajaasi.
- Jos sinulla on jo muualla kuin Keusotessa todettu muistisairaus, mutta tilanteesi on vaikeutunut, ota yhteyttä ikäihmisten neuvontaan ja ohjaukseen.
Katso myös video muistitutkimuksesta ja -hoidosta Keusotessa: