Heinäkuussa ennen lomalle lähtöä tein yhden työvuoron Keusoten vuodeosastolla Hyvinkään H-sairaalassa. Tavoitteenani oli tutustua vuodeosastotyöhön ja ymmärtää paremmin potilaiden siirtyvyyteen liittyviä haasteita. Edellisestä työvuorostani sairaanhoitajana vuodeosastolla oli ehtinyt kulua yli kolmekymmentä vuotta, mutta ihme kyllä muistin vieläkin, mitä eri diagnoosit tarkoittavat.

Tapasin hoitotyön esihenkilö Johanna Lammisen klo 6.45, ja seuraavaksi haimme jo vaatteet ja kuulimme edellisen vuoron tilannekatsauksen. Sain työparikseni sairaanhoitaja Kaisaliina Helteen, jota haluan kiittää hyvästä ohjauksesta ja yhteistyöstä. Aamuvuorossa on normaalisti neljä hoitajaa ja minä olin viidentenä mukana.

“Työyhteisö koettiin poikkeuksetta hyvänä ja työtehtävät vaihtelevina.”

Yöhoitaja kuvasi lyhyesti potilaiden tilanteen, ja tutustuimme hiljaisesti neljään omaan potilaaseemme ja jaoimme työt. Hoitajilla on normaalisti neljästä kuuteen omaa potilasta, tavoitteena on neljä. Tämä hiljainen tutustuminen oli uusi käytäntö minulle. Tulosyinä meidän potilaillamme oli muun muassa kaatuminen, epileptiset kohtaukset, suolistosyöpä abskessi ja psykoosi. Kaikilla oli useita perussairauksia, kolmella neljästä myös muistisairaus. Ymmärrän hyvin, miksi hoitojonot voivat sakata, sillä kotiin palaavia ei ollut kovinkaan monta.

Kaikkien potilaiden tilannetta ja hoitosuunnitelmia käytiin läpi osaston moniammatillisessa Pystis-tiimipalaverissa. Kovin moni odotti jatkohoitopaikkaa kuntoutukseen, palveluasumiseen tai kotihoitoon. Lääkärinkierto tapahtui sinä päivänä paperikiertona, jolloin me menimme lääkäreiden huoneeseen, jossa kävimme potilaiden hoitosuunnitelmat läpi. Yhteistyö oli kitkatonta. Kaikki merkinnät tehtiin asiakas- ja potilastietojärjestelmään, joka vaikutti kohtuullisen loogiselta.

Työpäivääni kuului veren happipitoisuuden, verenpaineen, kuumeen ja verensokerin mittaukset, aamupesuja, vuodevaatteiden ja vaippojen vaihtoa, parranajoa sekä potilaiden kanssa jutustelua. Osallistuin myös osastokokoukseen, jossa käsiteltiin ajankohtaisia asioita.

“Tunnistin muutaman kehittämiskohteen, joihin tulemme jatkossa pureutumaan.”

Kyselin esihenkilöiltä, hoitajilta ja lääkäreiltä, mitä he ajattelevat työstään. Työyhteisö koettiin poikkeuksetta hyvänä, työtehtävät vaihtelevina ja kiireen nähtiin kuuluvan osaksi työtä. Iso haaste osastolla on ollut oman henkilöstön saatavuus. Hoitajista moni oli vuokratyöntekijä, joskin pidempiaikainen. Kyselin heiltä, mitä asioita muuttamalla he voisivat tulla suoraan Keusoten palkkalistoille, kun kuitenkin tykkäävät olla töissä meillä. Vastaukset liittyivät vapauteen valita loma-ajat ja työvuoroihin vaikuttamiseen.

Yhtä kokemusta rikkaampana tunnistin muutaman kehittämiskohteen, joihin tulemme jatkossa pureutumaan:

1. Esihenkilötyön osalta palvelussuhteen elinkaareen liittyvien asioiden perehdytys, josta meidän henkilöstöpalveluissa tulee ottaa koppia.
2. Epätyypillisten työsuhteiden, muun muassa osa-aikaisuuksien, parempi mahdollistaminen omalle henkilöstölle.
3. Entistä paremmat vaikuttamismahdollisuudet työvuoroihin ja loma-ajankohtiin hyödyntämällä muun muassa ergonomista työvuorosuunnittelua.
4. Henkilöstön entistä suunnitelmallisempi perehdytys organisaatioon (HR:n vastuulla) ja työhön (yksikön vastuulla).

Kiitos kaikille avoimesta keskustelusta ja mukaan ottamisesta!

Monica Hostio
Henkilöstöjohtaja
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue