Siirry sisältöön

Terveysasemien vastaanottopalvelut

Miten voin suojautua punkkien levittämiltä taudeilta?

Punkkeja eli puutiaisia esiintyy lähes koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Niitä esiintyy sekä metsässä että ruohikossa, erityisesti siellä missä on varjoista ja kosteaa. Riski punkin puremalle riippuu ympäristöstä. Punkki odottaa esimerkiksi ruohonkorrella ohi kulkevaa eläintä tai ihmistä, johon sitten tarrautuu.

Punkeilta voi suojautua:

  • hyönteiskarkottein
  • oikeaoppisella pukeutumisella, kun liikutaan riskialueilla: valitse vaaleat, pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet ja laittaa housunlahkeet sukkien sisään
  • ihon ja vaatteiden säännöllisellä tarkastamisella punkkien varalta.

Ihoon kiinnittynyt punkki pitäisi poistaa mahdollisimman nopeasti esimerkiksi pinseteillä. Kun punkki poistetaan nopeasti, vähenee riski borrelioositartunnalle. Punkista mahdollisesti ihoon jäävät osat eivät enää voi aiheuttaa tartuntaa.

Borrelioosi on punkin välityksellä tarttuva bakteerin aiheuttama tauti, jota voidaan hoitaa antibiootein. Borrelioosin ei ole olemassa rokotetta, mutta sen tarttumista voi ehkäistä edellä mainituilla keinoilla. Tartunta tapahtuu vasta, kun punkki on ollut kiinnittyneenä iholle useamman tunnin. Kun punkin poistaa nopeasti, voi välttyä tartunnalta. Borrelioosille tyypillinen oire on yli 5 cm:n läpimittainen, laajentuva rengasmainen ihottuma puremakohdan ympärillä.

Puutiaisaivotulehdus eli TBE on punkin välityksellä tarttuva virustauti, jolle ei ole olemassa lääkehoitoa. Puutiaisaivotulehdukseen on kuitenkin olemassa rokote, joka suojaa taudilta. Ihon tarkistaminen punkkien varalta ei suojaa puutiaisaivotulehdukselta, sillä virus tarttuu ihmiseen minuuteissa. Kaikki punkin kehitysmuodot (toukat, nymfit ja aikuiset) voivat välittää tautia. Puutiaisaivotulehdus voi vaatia sairaalahoitoa.

TBE-rokotteita (“punkkirokotteita”) annetaan Keusotessa vain omakustanteisena. Jos haluat rokotteen omakustanteisena, soita rokotuspalveluiden puhelinasiointiin reseptiä ja ajanvarausta varten. Jos olet oikeutettu kansallisen rokotusohjelman mukaisesti maksuttomaan rokotukseen oleilemalla pitkiä aikoja riskialueella, saat rokotteen kyseisen riskialueen hyvinvointialueelta. Keusote ei kuulu riskialueeseen.

Miten seuraan verenpainettani?

Verenpaineen seuranta on tärkeää terveyden ylläpitämiseksi ja mahdollisten ongelmien havaitsemiseksi ajoissa. Voit mitata verenpaineesi kotimittarin lisäksi useimmilla terveysasemilla olevilla omahoitopisteillä.

Jos olet huolissasi verenpaineestasi, soita omalle hoitovastaavallesi tai vastaanottopalveluiden puhelinasiointiin. Katso tiedot sivultamme Lääkärin tai hoitajan vastaanotto.

Jos olet saanut hoidostasi vastaavalta ammattilaiselta kehotuksen seurata verenpainettasi, mittaa verenpaine ohjeen mukaisesti ja kirjaa tulokset esimerkiksi sivuiltamme löytyvään seurantataulukkoon.

Palauta seurantataulukko seuraavalla käynnilläsi tai muulla sovitulla tavalla esimerkiksi digitaalisesti. Kaikilla terveysasemilla on myös postilaatikko täytettyjen lomakkeiden palauttamista varten.

Mitä teen, jos epäilen kuuloni heikentyneen?

Jos koet, että kuulosi on alentunut tai huomaat vaikeuksia kuulla puheääniä tai muita ääniä, on hyvä hakeutua kuulotutkimukseen. Jos epäilet tarvitsevasi kuulokojetta, selvitämme kanssasi, millainen kuulon apuväline sopii juuri sinulle.

Soita omalle hoitovastaavallesi tai vastaanottopalveluiden puhelinasiointiin. Katso tiedot sivultamme Lääkärin tai hoitajan vastaanotto.

Jos epäilet kuulon aleneman liittyvän työperäiseen altistukseen, ole ensisijaisesti yhteydessä omaan työterveyshuoltoosi.

Lasten ja nuorten kuulotutkimuksissa ole ensisijaisesti yhteydessä neuvolaan tai kouluterveydenhuoltoon.

Miten asioin geriatrisen poliklinikan etävastaanotolla?

Keusoten geriatrisella poliklinikalla lääkärin vastaanotto tapahtuu yhdessä muistihoitajan
kanssa etävastaanottona (Teams). Potilas saapuu vastaanotolle geriatrian poliklinikalle,
jossa muistihoitaja huolehtii etäyhteyden avaamisesta ja on mukana vastaanotolla koko
etätapaamisen ajan.

Lääkärin vastaanotto on maksullinen. Kasto hinnat Asiakasmaksut-sivulta kohdasta Erikoislääkärin vastaanotto.

Tietosuoja:

  • Etävastaanotossa ja tapaamisissa noudatetaan tietosuojalainsäädäntöä.
    Etävastaanoton tai etätapaamisessa tietojen käsittelyn perusteena ovat Keusoten
    lakisääteiset tehtävät ja palvelut.
  • Etävastaanoton tai etätapaamisen aikana esille tulleet asiat ja tarvittavat tiedot
    ammattihenkilö kirjaa asiakas- ja potilastieto-järjestelmiin jatkotoimenpiteitä varten.
    Tiedot ovat salassa pidettäviä.
  • Tarkemmin tietosuoja-asioihin voi perehtyä etävastaanoton ja etätapaamisen
    tietosuojaselosteeseen.

Miten hallinnoin ajanvarauksia OmaKeusote asioinnissa?

Kirjaudu OmaKeusote asiointiin. Voit asioida palvelussa omasta puolestasi, alle 12-vuotiaan huollettavasi puolesta ja yli 18-vuotiaan puolesta Suomi.fi-valtuutuksella.

Näet varatut ajanvaraukset kohdassa Aikajana.

Voit tarvittaessa perua suurimman osan vastaanottoajoista Peru-painikkeella. Jos kyseinen painike ei ole näkyvissä, ei aikaa voi perua palvelussa. Peru vastaanottoaika siinä tapauksessa puhelimitse.

Voit siirtää tällä hetkellä vain suuhygienistille varattua vastaanottoaikaa. Voit siirtää vastaanottoaikaa uuteen ajankohtaan samassa hammashoitolassa, jonne alkuperäinen aika on varattu. Voit siirtää varattua aikaa kolme kertaa. Tämän jälkeen voit siirtää aikaa soittamalla.

Muista perua tai siirtää varattu vastaanottoaika viimeistään edellisenä päivänä klo 15 mennessä.

Milloin voin saada Kelalta matkakorvauksia?

Lue tarkemmat ohjeet Kelan matkakorvauksista Kelan verkkosivuilta kohdasta Matkakorvaukset.

Voit saada Kelasta korvausta matkastasi terveydenhuoltoon, kun matkan syy on sairaus, raskaus, synnytys tai kuntoutus, johon sinulla on kuntoutuspäätös Kelalta tai julkisesta terveydenhuollosta. Yksisuuntaisen matkan omavastuuosuus on 25 euroa. Omavastuun vuosittainen maksukatto on 300 euroa.

Saat matkakorvausta halvimman matkustustavan mukaan kotiosoitettasi lähimpään terveydenhuoltoon. Jos et voi käyttää julkista liikennettä terveydentilasi tai puutteellisten liikenneolosuhteiden vuoksi, voit saada korvausta esimerkiksi oman auton tai taksin käytöstä. Jos olet valinnut hoitopaikan oman hyvinvointialueesi ulkopuolelta terveydenhuollon valinnanvapauden perusteella, saat korvauksia vain sen mukaan, mitä matka maksaisi oman hyvinvointialueesi terveysasemalle tai julkiseen sairaalaan.

Tarvitset terveydenhuollosta todistuksen matkakorvausta varten (SV 67), kun matkustat omalla autolla yhteen suuntaan yli 100 km tai tarvitset taksia terveydentilasi vuoksi. Pyydä todistusta asioidessasi terveydenhuollossa. Voit saada todistuksen etukäteen esimerkiksi tulevaa sairaalamatkaa tai Kelan kuntoutusmatkaa varten. Jos sinulla on tarve matkustaa terveydenhuoltoon usein ja terveydentilasi edellyttää pitkäaikaisesti esimerkiksi taksin käyttöä, saat todistuksen toistaiseksi voimassa olevana.

Jos olet matkustanut terveydenhuoltoon taksilla ja tilannut matkan alueellisesta tilausnumerosta, saat korvauksen suoraan taksissa. Muussa tapauksessa hae korvausta jälkikäteen Kelasta.

Voiko alaikäinen päättää rokotuksestaan itse?

Useimpien 5–11-vuotiaiden kohdalla rokottamiseen tarvitaan suostumus lapsen huoltajilta. Alaikäinen voi itse päättää rokottamisesta, jos rokotteen antava terveydenhuollon ammattilainen arvioi, että lapsi tai nuori ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään rokotuksestaan. Lapsen itsemääräämisoikeudelle ei ole laissa ikärajaa, vaan asia arvioidaan tapauskohtaisesti. Jos alaikäinen ei kykene itse päättämään rokotuksestaan tai hän ei halua päättää asiasta, rokotukseen kysytään suostumusta huoltajalta. 

Huomaa, että suostumus pitää saada kaikilta niiltä, joilla on oikeus päättää lapsen terveydenhuollosta, jos

  • alaikäisellä on enemmän kuin yksi huoltaja tai
  • huoltajien oikeutta päättää lapsen terveydenhuollosta on rajoitettu tai se on annettu muulle taholle.

Rokottajan pitää olla vakuuttunut, että huoltajien suostumus rokottamiselle on saatu. 

Lasten ja nuorten koronarokotuksissa Keusote suosittaa THL:n koronarokotuksen suostumuslomakkeen käyttöä, jos molemmat huoltajat eivät ole mukaan rokotuksessa. Lomakkeen löydät THL:n sivuilta.

Tuleeko ikääntyneitä ja muita riskiryhmiä suojella edelleen koronalta?

Jos ikääntynyt tai henkilö, jolla on riskisairauksia, saa koronavirustartunnan, on hänellä suurentunut riski vakavaan taudinkuvaan. Vaikka henkilö ottaisi suositellut koronarokotukset, ei rokotusvaste muodostu yhtä hyväksi kuin nuoremmilla ja perusterveillä. Samat riskiryhmät ovat herkempiä myös muille ympäristössämme kiertäville taudinaiheuttajille. Vaikka riski vakavaan taudinkuvaan on suurentunut, voi moni rokottautunut riskiryhmään kuuluva henkilö selvitä tartunnasta varsin lievinkin oirein.

Sairaana kannattaa välttää vierailua riskiryhmään kuuluvan henkilön luona. Selvästi flunssaisena kannattaa aina harkita tapaamisen siirtämistä ja olla yhteydessä vaikka etäyhteydellä. Esimerkiksi asumispalveluyksiköissä tai sairaaloissa vierailijoiden tuomat infektiot voivat aiheuttavat yksikön sisäisiä epidemioita, joiden seurauksena myös muita hauraita asukkaita tai potilaita voi sairastua – joskus vakavastikin. Vierailun siirtämisen hyötyjä ja haittoja voi kukin punnita toiset ihmiset huomioiden. Jos vierailijalla on vain lieviä oireita, kannattaa oman pohdinnan lisäksi kysyä myös vierailun kohteena olevalta henkilöltä itseltään, mitä hän ajattelee tapaamisesta.

Tehdäänkö Keusote-alueella vielä koronatestejä?

Koronaviruksen väestötestaus laboratoriotestillä päättyi Uudellamaalla 18.6.2023.

Koronavirustartunnan laboratoriotestejä otetaan pääsääntöisesti tilanteissa, joissa epäillään koronavirusinfektiota sairaalahoitoon vuodeosastolle joutuvalla asiakkaalla tai jos hänelle tulee epäily tartunnasta hoitojakson aikana.

Keusoten alueella HUSLAB ottaa koronatestejä Järvenpään JUSTissa lähetteellä. Tällöin terveydenhuollon ammattihenkilön, kuten lääkäri, on ensin arvoinut, että tutkimuksen tulos vaikuttaa asiakkaan hoitoon.

Ammattihenkilöt voivat harkintansa mukaan käyttää koronatestiä muiden tutkimusten rinnalla, jos asiakas on ohjattu tutkittavaksi kiirevastaanotolle Keusoten Akuuttiin (Järvenpään JUST) tai Hyvinkään sairaalan yhteispäivystykseen.

Miten toimin toivoessani raskaudenkeskeytystä eli aborttia?

Jos toivot raskaudenkeskeytystä, ole suoraan yhteydessä HUS Naistentautien poliklinikkaan. Keskeytyksiä hoitavien HUSin yksiköiden yhteystiedot ja lisätietoa raskaudenkeskeytyksistä löytyy verkkosivuiltamme osoitteesta:

Jos tarvitse keskusteluapua aiheeseen liittyen ennen tai jälkeen toimenpiteet, voit hakea sitä omalta terveysasemalta, seurakunnasta tai kriisiavusta. Akuutissa tilanteessa kuntien kriisipäivystykset ovat tavoitettavissa vuorokauden ympäri.

Lisätietoja raskaudenkeskeytyksistä löydät myös Terveyskylän Naistalosta:

Miten voin hoitaa äkillisiä terveysongelmia itse?

Päivystystalon itsehoito-ohjeet on tarkoitettu itsehoidon tueksi äkillisissä terveysongelmissa. Lisäksi ne auttavat arvioimaan milloin on syytä hakeutua ammattilaisen hoidon tarpeen arvioon. Ohjeet on tuotettu yhteistyössä Duodecim Terveyskirjaston kanssa.

Milloin hakeutua päivystykseen?

Voit arvioida oireita tekemällä Omaolon oirearvion. Oirearviot auttavat arvioimaan, milloin ja millaiseen hoitoon sinun tulee hakeutua sekä miten voit hoitaa oirettasi itse.

Terveyskylä.fi-palvelun Päivystystalo neuvoo äkillisissä terveysongelmissa. Se tukee itsehoidossa ja hoitoon hakeutumisessa sekä tekee päivystyksen toimintaa tutuksi.

Päivystyshelppi tukee ja neuvoo hoitoon hakeutumisessa.

Miten näen laboratoriotulokseni Omakannasta?

Voit tarkastella laboratoriokokeidesi tuloksia Omakannasta. Tulokset ovat nähtävissäsi, kun ne on ensin terveydenhuollossa kirjattu ja hyväksytty Kanta-palveluun tallennettaviksi. Tämä kestää yleensä jotain päiviä, mutta joissain tilanteissa tulosten näkyminen voi kestää kauemmin. Tulosten valmistumisessa sekä tietojen kirjaamisessa, tallentamisessa ja siirtymisessä voi esiintyä viivettä.

Jos laboratoriotuloksesi eivät näy Omakannassa senkään jälkeen, kun olet saanut niistä vastaukset, ole yhteydessä hoitovastaavaasi. Puhelinnumerot löydät sivulta Hoitajan ja lääkärin vastaanotto. Vaihtoehtoisesti lähetä viesti OmaKeusotessa.

Näin löydät laboratoriotutkimustesi tulokset Omakannasta

Kirjaudu Omakantaan. Valitse sivun vasemmassa reunassa olevasta valikosta Terveystiedot-osio ja sen alta aukeavasta listasta Laboratoriotutkimukset. Terveydenhuolto uudistaa parhaillaan tutkimusten tallentamista. Sen takia Omakannan sivulla näytetään sekä uudella että vanhalla tavalla tallennettuja laboratoriotietoja.

Uudella tavalla tallennetut tutkimustulokset: Uudella tavalla tallennetut tutkimustulokset löytyvät tutkimusajankohdan mukaan. Klikkaamalla tutkimusajankohdan nimeä, näet kaikki kyseisellä kerralla otetut tutkimukset. Klikkaamalla tutkimuksen nimeä, saat lisätietoja kyseisestä tutkimuksesta.

Vanhalla tavalla tallennetut tutkimukset: Vanhalla tavalla tallennetut tutkimukset on liitetty terveydenhuollon palvelutapahtumaan eli käyntiin tai hoitojaksoon. Tulokset näkyvät näin ollen sen palvelutapahtuman päiväyksellä, johon tutkimukset liittyvät. Ajankohta-sarakkeessa voi siis olla päivämäärä, jolloin tutkimuslähete on tehty eikä päivämäärä, jolloin tutkimus on tehty. Klikkaa otsikon Ajankohta alta palvelutapahtuma, johon liitettyjä laboratoriotutkimuksia haluat tarkastella.

Voinko vaihtaa hoitovastaavaa tai terveysasemaa?

Hoitovastaavan vaihto

Sinulla on oikeus vaihtaa hoitovastaavaasi. Ota yhteyttä terveysasemasi hoitotyön esimieheen. Yhteystiedot löydät oheiselta sivulta kohdasta Terveyspalvelut ja sairaanhoito.

Terveysaseman vaihto

Hoidostasi vastaava terveysasema määräytyy kotiosoitteesi mukaan. Sinulla on oikeus vaihtaa terveysasemaa. Vaihto sitoo sinua vuoden ajaksi.

Mikä on hoitovastaava?

Sinulle nimetään tarvittaessa hoitovastaava. Hän on sairaanhoitaja, joka vastaa juuri sinun hoitosi koordinoinnista. Näin pystymme turvaamaan hoitosi jatkuvuuden.

Hoitosi alkaa heti yhteydenotostasi

Hoitovastaavasi selvittää heti yhteydenottosi perusteella, mitä asiasi hoitamiseksi tarvitaan ja tarkastaa samalla kokonaistilanteesi. Osan asioista hoitovastaava pystyy ratkaisemaan itsenäisesti, mutta hänellä on myös käytettävissä moniammatillisen eli eri ammattien edustajista koostuvan tiiminsä tuki ja osaaminen. Hoitovastaavasi voi esimerkiksi pyytää apua lääkäriltä, joka antaa tarvittavat ohjeet hoitajalle tai puhuu itse kanssasi puhelimessa tai viestii kanssasi sähköisessä palvelussa.

Usein asia ratkeaa ilman erillistä vastaanottokäyntiä. Tarvittaessa hoitovastaavasi ohjaa sinut lääkärin, hoitajan tai fysioterapeutin vastaanotolle. Vastaanottokäynti voidaan toteuttaa halutessasi myös etänä, jos se soveltuu hoidettavaan tilanteeseesi. Lue lisää etävastaanotoista.

Hoitovastaava koordinoi myös pitkäaikaissairauksien hoitoa

Ole yhteydessä hoitovastaavaasi myös mahdollisissa pitkäaikaissairauksissa. Pitkäaikaissairaudella tarkoitetaan vähintään puoli vuotta kestävää sairautta, jonka takia henkilö saa säännöllistä hoitoa ja on terveydenhuollon henkilöstön seurannassa. Tällaisia ovat esimerkiksi verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, allergiat, krooniset keuhkosairaudet ja diabetes.

  • Diabeteksen hoito toteutetaan ensisijaisesti oman hoitovastaavan toimesta. Erillisille diabeteshoitajille ohjataan henkilöt, joilla on ykköstyypin diabetes tai vakava kakkostyypin diabetes.
  • Marevan-hoitoa, haavahoitoa ja CPAP-hoitoa koordinoi oma hoitovastaava. Tarvittaessa hän ohjaa sinut asiaan erityisesti perehtyneelle ammattilaiselle.
  • Terveystarkastukset suorittaa ensisijaisesti oma hoitovastaava.

Yhteydenotto omaan hoitovastaavaan

Ole yhteydessä hoitovastaavasi puhelimitse. Pitkäaikaissairauteesi tai meneillään olevaan hoitojaksoosi liittyen voit vaihtoehtoisesti lähettää hoitovastaavallesi viestin OmaKeusotessa.

Mitä teen, kun tarvitsen tikkien poistoa, korvahuuhtelua tai muuta pientoimenpidettä?

Kun tarvitset vastaanottoaikaa pientoimenpiteelle, soita omalle hoitovastaavallesi. Jos sinulla ei ole hoitovastaavaa, soita vastaanottopalveluiden puhelinpalveluun.

Mistä löydän diabeteshoitajan, Marevan-hoitajan, haavahoitajan tai uniapneahoitajan yhteystiedot?

Pitkäaikaissairauksien hoitoa koordinoivat hoitovastaavat. Ole siis pitkäaikaissairautesi hoitoon liittyen yhteydessä omaan hoitovastaavaasi. Tarvittaessa hän ohjaa sinut eteenpäin asiaan erityisesti perehtyneelle ammattilaiselle, jolloin saat myös tarvittavat yhteystiedot. Jos sinulla ei ole hoitovastaavaa, soita vastaanottopalveluiden puhelinpalveluun.

Esimerkiksi diabeteksen hoito toteutetaan ensisijaisesti oman hoitovastaavan toimesta. Erillisille diabeteshoitajille ohjataan henkilöt, joilla on ykköstyypin diabetes tai vakava kakkostyypin diabetes. Marevan-hoitoa, haavahoitoa ja CPAP-hoitoa koordinoi myös ensisijaisesti oma hoitovastaava.

Pitkäaikaissairaudella tarkoitetaan vähintään puoli vuotta kestävää sairautta, jonka takia henkilö saa säännöllistä hoitoa ja on terveydenhuollon henkilöstön seurannassa. Tällaisia ovat esimerkiksi verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, allergiat, krooniset keuhkosairaudet ja diabetes.

Mitä teen, jos olen unohtanut hoitovastaavani nimen ja/tai puhelinnumeron?

Kun saat hoitovastaavasi nimen ja puhelinnumeron, kannattaa ne tallentaa omaan puhelimeen myöhempää käyttöä varten. Vaikka ne pääsisivät unohtumaan, voit asioida seuraavasti:

  • Hoitovastaavien puhelinnumerot voit tarkastaa kohdasta Puhelinasiointi hoitovastaavan kanssa.
  • Voit lähettää hoitovastaavallesi viestin OmaKeusotessa, vaikka et hänen nimeään muistaisi. Kirjautumisen jälkeen valitse viestin vastaanottaja valmiilta listalta.
  • Voit asioida Omaolossa, vaikka sinulla ei vielä olisi hoitovastaavaa tai et muista hänen nimeään.
  • Jos sinulla on aiempia asiointeja hoitovastaavasi kanssa, voit tarkistaa hänen nimensä Omakannassa näkyvistä kirjauksista.
  • Muussa tapauksessa soita vastaanottopalveluiden puhelinpalveluun.

Mikä on Maisa?

Maisa on Apotti-järjestelmään luotu asiakasportaali. Se on käytössä esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä (HUS). Maisaa käyttää esim. Hyvinkään sairaala. Maisa ei ole käytössä Keusotessa.

Maisa-sovelluksen avulla käyttäjä voi muun muassa tarkastella varattuja aikoja, valmistautua käynnille täyttämällä esitietokyselyjä, osallistua etävastaanotolle, seurata terveyteen liittyviä tietoja, katsoa tutkimustuloksia ja käyntiyhteenvetoja sekä viestiä ammattilaisen kanssa suojatusti ja turvallisesti. Lue lisää Maisasta alla olevista linkeistä.

Voiko itse varata ajan lääkärille tai hoitajalle?

Tällä hetkellä lääkärin tai hoitajan vastaanotolle ei voi varata itse aikaa sähköisesti. Pyydämme olemaan yhteydessä omaan hoitovastaavaan tai sen puuttuessa vastaanottopalveluiden puhelinpalveluun. Vaihtoehtoisesti voit täyttää oirearvion Omaolo-palvelussa.

Hoitosi alkaa välittömästi yhteydenotostasi. Teemme sinulle hoidon tarpeen arvioinnin, jonka perusteella ohjaamme sinut tarvittaessa vastaanotolle. Jos asiasi ei ratkea yhteydenottosi yhteydessä, voit halutessasi jatkaa asiointia ammattihenkilön kanssa myös viestitse sähköisessä asiointipalvelussa.

Lisätietoja aiheesta:

Miten saan korjattua Omakannassa näkyvät virheelliset kirjaukset, tiedot tai diagnoosit?

Sinulla on oikeus vaatia, että sinua koskevat virheelliset ja epätarkat henkilötiedot oikaistaan tai täydennetään ilman aiheetonta viivytystä. Lisäksi sinulla on oikeus vaatia, että tarpeettomat henkilötiedot poistetaan. Tarpeettomuutta ja virheellisyyttä arvioidaan tietojen tallennushetken mukaan.

Voit pyytää korjaamaan potilasasiakirjoissa olevia tietoja, jos ne ovat mielestäsi virheellisiä. Potilaalle ei kuitenkaan oikeutta vaatia lääkäriä muuttamaan tämän potilasasiakirjoihin kirjaamaa taudinmääritystä ja hoito-ohjeita.

Ellei Keusote hyväksy oikaisupyyntöä, annetaan asiasta kirjallinen päätös, jossa mainitaan ne syyt, joihin perustuen vaatimusta ei ole hyväksytty. Samoin tiedotamme oikeudesta oikeussuojakeinoihin, esimerkiksi mahdollisuudesta tehdä valitus valvontaviranomaiselle.

Lisätietoja aiheesta:

Miten voin uusia reseptin?

Voit tehdä reseptin uusimispyynnön Omakannassa. Näet kaikki uusittavissa olevat reseptisi Omakannastasi kohdasta Reseptit. Reseptin uusimispyyntö kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen lääkkeiden loppumista, sillä käsittely voi kestää 8 vuorokautta.

Voit pyytää reseptin uusintaa myös missä tahansa apteekissa käyntisi yhteydessä. Osa apteekeista perii välitysmaksun reseptin uusimisesta.

Jos resepti ei ole uusittavissa Omakannan/apteekin kautta, et pysty asioimaan Omakannassa/apteekissa tai saat Omakannan kautta kielteisen päätöksen reseptin uusimisesta (uusintapyyntö on hylätty tai palautunut), soita hoitovastaavallesi. Jos sinulla ei ole hoitovastaavaa, soita vastaanottopalveluiden puhelinasiointiin.

Päihdelääkärin määräämien lääkkeiden reseptiuusinnassa ota yhteyttä päihdehoitajaasi. Tarvittaessa voit tiedustella omahoitajasi yhteystietoja aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasohjauksesta.

Lisätietoja:

Miten etävastaanotolla asiointi tapahtuu?

Etävastaanotolla voidaan monessa tapauksessa korvata fyysinen vastaanottokäynti tai tapaaminen. Etävastaanotto soveltuu monien kiireettömiä asioiden hoitoon kuten esimerkiksi pitkäaikaissairauksien seurantaan. Etävastaanotolla voidaan hoitaa myös monia akuutteja sairauksia, esimerkiksi virtsatietulehduksia, silmätulehduksia, ylähengitystieinfektioita tai ihottumia. Terveydenhuollon ammattihenkilöt arvioivat aina yksilöllisesti etäyhteyden soveltumisen vastaanottotavaksi.

Etävastaanoton käytöstä sovitaan aina erikseen asiakkaan kanssa. Etävastaanotto edellyttää aina asiakkaan omaa suostumusta.

Lue aiheesta tarkemmin:

Miten saan kausi-influenssarokotuksen?

Jos olet oikeutettu maksuttomaan influenssarokotukseen, varaa aika soittamalla rokotusajanvarausnumeroon p. 019 226 0665 (ma-pe klo 8-16).

Jos et ole oikeutettu maksuttomaan influenssarokotukseen, voit ostaa rokotteen omakustanteisesti apteekista noin 15 euron hintaan. Rokotetta varten tarvitset reseptin, jonka saat soittamalla rokotusajanvarausnumeroon p. 019 226 0665 (ma-pe klo 8-16). Rokotuskäynti on sinulle maksuton.

Sähköisen asioinnin linkit ja tarkemmat tiedot influenssarokotuksista löydät Rokotuspalvelut-sivultamme.