Siirry sisältöön

Toimintakyky keskiössä: Keusoten fysio- ja toimintaterapia sekä apuvälinepalvelut

Kuvassa asiakas kuntoilee kuntosalilaitteella.

Fysio- ja toimintaterapialla sekä apuvälinepalveluilla edistetään asiakkaan liikkumista ja toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia. Kummassakin tavoitteena on tukea asiakkaan itsenäistä suoriutumista erilaisissa arjen toiminnoissa. Asiakkaat ovat eri ikäluokista ja mitään tietyttä diagnoosia ei fysio- tai toimintaterapiaan pääsy taikka apuvälineiden lainaaminen edellytä.

– Jos vähän kärjistetään fysio- ja toimintaterapeuttien työnjakoa, niin fysioterapeutit hoitavat keskivartalosta alaspäin kannustaen ja mahdollistaen ihmisen pääsyä liikkeelle. Toimintaterapeutit painottavat käsien käytön mahdollisuuksia arjessa, hahmotusta ja muistia. Käytännössä tietysti kumpikin ammattiryhmä katsoo ihmistä ja asiakkaan tilannetta kokonaisuutena, kertoo Nurmijärven terveysasemalla työskentelevä toimintaterapeutti Soile Sillman.

Fysio- ja toimintaterapian roolit voi määrittää myös niin, että fysioterapiassa haetaan isoa liikettä, ja toimintaterapiassa keskitytään hienomotoriikkaan sekä toiminnan ohjailun eri osa-alueisiin. Käytännössä fysio- ja toimintaterapeutit tekevät kuitenkin paljon yhteistyötä.

– Esimerkiksi Järvenpäässä JUSTissa työskentelemme samalla käytävällä, joten lähin toimintaterapeutti löytyy 10 askeleen päästä. Meidän osaamisemme nivoutuu ristiin rastiin ja vähän päällekkäin, ja sitä hyödynnämme myös käytännön työssä, kertoo fysioterapeutti Satu Alvela.

Fysio- ja toimintaterapian vastaanotoille ei tarvita lähetettä

Keusotessa fysioterapiaan tullaan hoidon tarpeen arvion kautta eli yhteydenotto tapahtuu samalla tavalla kuin lääkärin tai hoitajan vastaanotolle. Toimintaterapeuteille on oma puhelinnumero takaisinsoittoperiaatteella. Kummankaan vastaanotolle ei tarvita lähetettä.

– Joskus asiakkaat voivat olla vähän hämilläänkin, miksi ovat toimintaterapeutin tai fysioterapeutin vastaanotolla eivätkä lääkärin. Meillä on kuitenkin paljon mahdollisuuksia auttaa asiakasta, ja tarvittaessa tietysti konsultoidaan lääkäriä tai ohjataan asiakas myös lääkärin vastaanotolle, Leena Sinkkova, Hyvinkään terveysasemalla työskentelevä toimintaterapeutti kertoo.

– Teemme esimerkiksi arvioita asiakkaan toimintakyvystä osana kuntoutussuunnitelmaa tai työkykyarviota, haastattelemalla ja tutkimalla selvitämme asiakkaan kivun tai toimintahäiriön syitä ja annamme erilaista ohjausta ja neuvontaa kuntoutumiseen. On hyvä muistaa, että tarvittaessa myös suoravastaanottokoulutuksen käynyt fysioterapeutti voi kirjata 1–5 päivää sairauslomaa tuki- ja liikuntaelimistön vaivoissa, jos työkykyisyys on alentunut. Eli esimerkiksi sitä varten ei tarvita lääkäriä, huomauttaa Satu.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Kuvassa toimintaterapeutti Soile Sillman ja fysioterapeutti Satu Alvela näyttävät, miten jalkojen lihaksia voimistetaan kuntolaitteen avulla.
Kuvassa toimintaterapeutti Soile Sillman ja fysioterapeutti Satu Alvela näyttävät, miten jalkojen lihaksia voimistetaan kuntolaitteen avulla.

Apuvälinepalveluista myös ohjausta ja neuvontaa

Keusoten fysio- ja toimintaterapeuteilla on hyvin aktiivinen ote työskentelyyn eri ammattiryhmien kanssa. Toimintaterapeutti Sinkkova kertoo, että työtä voidaan tehdä yhdessä vaikkapa sosiaalityöntekijän tai taloyhtiön edustajan kanssa, jos heitä tarvitaan asiakkaan toimintakyvyn lisäämiseen. Yksi keskeinen yhteistyötaho on apuvälinepalvelut.

– Apuvälinepalveluissa me teemme arvioita, mistä apuvälineestä olisi asiakkaalle hyötyä, ja ohjaamme ja neuvomme apuvälineisiin liittyvissä asioissa, kertoo fysioterapeutti, apuvälinevastaava Minna Olin.

Lainattavia apuvälineitä ovat esimerkiksi liikkumisen apuvälineet, kuten pyörätuolit, rollaattorit, kävelytelineet ja kyynärsauvat sekä lasten kyynärsauvat ja hygienian apuvälineet, joita ovat esimerkiksi suihkutuolit ja wc-korottajat.

Apuvälinepalveluihin ei tarvita lähetettä eikä ajanvarausta. Paikalle voi vain saapua aukioloaikoina.

– Apuvälinepalvelut ovat usein ihmiselle ensimmäinen kontakti, kun toimintakyky on alentunut tai on vaikkapa tapahtunut onnettomuus. Meidän tehtävämme onkin silloin arvioida, tarvitseeko asiakas jotakin muutakin apua. Pystymme tästä bongaamaan myös tilanteet, jotka voisivat ajautua paljon vakavammiksi, jos emme olisi heitä ohjanneet eteenpäin, Olin kertoo

Parhaimmillaan fysio- ja toimintaterapeuttien yhteistyö apuvälinepalveluiden kanssa onkin erittäin nopeaa.

– Minulla oli juuri eräs herra vastaanotolla. Hänen vaimonsa alkoi puhua, että vessankorokkeesta voisi olla herralle hyötyä. Pyysin heitä odottamaan hetken, hilpaisin alakertaan apuvälinepalveluihin, ja saimme asiakkaalle heti hänen tarvitsemansa apuvälineen, Alvela kertoo.

Antoisaa työssä vaikuttaakin olevan juuri ihmisten auttaminen ja sitä edistävä hyvä yhteishenki ja kollegoiden tuki. On mahtavaa nähdä, kun asiakas pystyy tekemään jotain, mihin ei ennen ole pystynyt tai esimerkiksi kipu lievittyy.

– Kun näkee, että asiakas terapiajakson aikana onnistuu ja että hänellä on mahdollisuuksia tehdä haluamiaan ja tärkeiksi kokemiaan asioita, niin tulee tunne, että nyt on palkka tienattu, tämän takia kävin kouluni. Se on työn tuottamaa iloa parhaimmillaan tässä työssä, Sillman tiivistää.

Lisätietoja:

Fysio- ja toimintaterapeutit tekevät paljon yhteistyötä. Kuvassa toimintaterapeutti Soile Sillman ja fysioterapeutti Satu Alvela.

Päivitetty 30.1.2024 klo 11.50: Lisätty linkki Keusoten kuntoutuspalveluista kertovaan videoon.