Kristiina Kariniemi-Örmälä
Palvelujohtaja
Asiakasohjaus, integraatio, lasten ja aikuisten sosiaalipalvelut
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella vahvistetaan asukkaiden osallistumismahdollisuuksia: uusissa, puntaroivissa asukaspaneeleissa asukkaat saavat äänensä kuuluviin hyvinvointialueen päätöksenteossa.
Puntaroivat asukaspaneelit toteutetaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella yhteistyössä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kanssa. Hankkeen aikana on toteutettu kaksi asukaspaneelia: toinen syksyllä 2023 ja toinen keväällä 2024. Ensimmäisessä asukaspaneelissa käsiteltiin lasten ja nuorten mielenhyvinvoinnin edistämistä ja toisessa digiratkaisuja.
Keusoten puntaroivien asukaspaneelien hanke päättyi syksyllä 2024. Hanketta jatkettiin jatkohankkeena vuoden 2025 loppuun. 2023-2024 vuosien aikana testattiin asukaspaneelien toimivuutta ja hyödyllisyyttä hyvinvointialueella. Menetelmä koettiin toimivaksi ja päätettiin vakinaistaa pysyväksi toimintamalliksi Keusoteen. Kevään 2025 asukaspaneelissa puntaroitiin hyvinvointialueen taloutta.
“Asukaspaneelien myötä saamme päättäjille arvokasta ja puntaroitua alueen asukkaiden näkökulmaa päätöksenteon tueksi”
Aluehallituksen puheenjohtaja Helinä Perttu
Keskustelulle valitaan aihe ja määritetään tavoite ja rooli päätöksenteossa
Kansalaisista valitaan satunnaisotannalla edustava joukko. Usein käytetään kiintiöintiä.
Kansalaiset kuulevat riippumattomia asiantuntijoita ja eri kantojen edustajia sekä esittävät kysymyksiä
Kansalaiset keskustelevat ja puntaroivat asiakysymykseen liittyviä tosiseikkoja ja väitteitä
Keskustelut tuottavat yhteisen lausuman, joka voi sisältää esimerkiksi tosiasioita, perusteltuja ehdotuksia tai kannanottoja.
Lausuma saatetaan tiedoksi päättäjille ja julkistetaan suurelle yleisölle.
Keusoten kolmanteen puntaroivaan asukaspaneeliin osallistui toukokuussa n. 30 keskiuusimaalaista. Ydinkysymyksenä oli: Hyvinvointialue on velvoitettu toteuttamaan säästöjä alijäämän kattamiseksi. Miten hyvinvointialueen tulisi toteuttaa säästöt?
Loppulausumassaan panelistit ehdottavat Keusoten päättäjien keskittyvän ennaltaehkäiseviin palveluihin, sujuviin, asiakaslähtöisiin toimintatapoihin ja tiedottamiseen. Tausta-ajatus on, että asiakkaat osaavat hakeutua tehokkaasti oikeaan palveluun ja toisaalta niin sanottujen raskaampien palvelujen tarve vähenee, kun apua saa ennaltaehkäisevästi. Panelistit kehottavat Keusoten päättäjiä kiinnittämään huomiota myös toimiviin digipalveluihin sekä toiminnan ja tilojen tehostamiseen. Digipalveluita tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin eri palveluissa muun muassa sen vuoksi, että se vähentää vastaanottotilojen tarvetta ja toisaalta vapauttaa resursseja lähipalveluista niille, jotka eivät voi käyttää digipalveluita. Asukaspaneeli painotti myös vaikutusten ennakkoarvioinnin merkitystä säästötoimenpiteistä päätettäessä.
Puntaroivan asukaspaneelin loppulausuma luovutettiin aluevaltuustolle 22.5.2025
Keusoten ensimmäiseen puntaroivaan asukaspaneeliin osallistui marraskuussa reilu 35 Keusoten organisaation työntekijää pohtimaan henkilöstön ideoimia / ehdottamia säästötoimenpiteitä ja miten niitä voisi toteuttaa yhdessä konkreettisesti, vastuullisesti ja vaikuttavasti alijäämän kattamiseksi vuosien 2025–2026 aikana?
Puntaroinnin päätteeksi paneeli ehdotti loppulausumassaan seitsemän erilaista toimenpide-ehdotusta, jotka olivat arvotettu paneelin toimesta tärkeys järjestykseen. Kolme kannatetuinta toimenpidettä oli
Loppulausuma sisälsi myös useamman kannanoton, joita toivottiin otettavan huomioon säästöjä toteutettaessa. Loppulausuma luovutettiin johtoryhmälle joulukuussa 2024
Keusoten toiseen puntaroivaan asukaspaneeliin osallistui huhtikuussa reilu 40 keskiuusimaalaista ideoimaan Keusoten digiasioinnin kehittämistä kolmella eri tapaamisella. Ideointien päätteeksi paneeli äänesti toimenpiteistä, jotka nostettiin yhteiseen loppulausumaan. Panelistit toivoivat sote-palveluihin mm. helppokäyttöisiä ja luotettavia digipalveluita, jotka olisivat kaikki saatavilla yhdestä paikasta. Tärkeäksi nähtiin myös digipalveluiden käyttöön saatava tuki, hyvät ohjeet ja lainattavat laitteet. Puntaroivan asukaspaneelin loppulausuma luovutettiin aluevaltuustolle torstaina 13.6.2024.
Keusoten ensimmäiseen puntaroivan asukaspaneelin n. 40 osallistujaa kokoontui marraskuussa kolme kertaa perehtymään lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin ja keskustelemaan sen tukemisesta ja edistämisestä. Keskustelujen päätteeksi paneeli äänesti toimenpiteistä, jotka nostettiin yhteiseen loppulausumaan. Asukaspaneeli ehdotti, että lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi Keusote varmistaa riittävät resurssit, luo lisäkeinoja lasten ja nuorten tavoittamiseen, lisää toimijoiden osaamista lasten ja nuorten kohtaamiseen sekä lisää lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia palvelujen kehittämiseen. Loppulausuma luovutettiin Keusoten aluevaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajille ja toimitettiin aluevaltuuston jäsenille 14.12.2023.
Kutsu asukaspaneeliin lähetettiin 5000 satunnaisesti valitulle Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen asukkaalle syyskuussa 2023. Kutsuun vastanneiden n. 250 vapaaehtoisen joukosta paneeliin poimittiin satunnaisesti 50 henkilöä siten, että raati vastasi mahdollisimman hyvin Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen väestöä. Taustamuuttujina panelistien valinnassa käytettiin asuinpaikkaa, ikäryhmää, elämäntilannetta, sukupuolta, kieltä ja koulutustaustaa.
Kansalaispaneelit (Sitran hyvinvointialuekokeiluissa asukaspaneelit) on uusi kansalaisosallistumisen muoto, jossa satunnaisotannalla valittu joukko tavallisia kansalaisia kokoontuu perehtymään ja keskustelemaan päätöksenteon tai valmistelun asialistalla olevasta kysymyksestä.
Kansalaispaneelit ovat yleistyneet maailmalla ja varsinkin Euroopassa voimakkaasti viime vuosina, ja niitä on käytetty hyvin erilaisissa kysymyksissä aina kuntatason kaupunkisuunnittelusta, perustuslain muutoksiin ja ilmastokriisin ratkaisemiseen. Menetelmä sopii erityisesti vaikeisiin, kansalaisia laajasti koskettaviin, mutta myös vahvasti mielipiteitä jakaviin kysymyksiin, joihin päättäjien on yksin vaikeaa löytää ratkaisuja.
Kansalaispaneeleihin kuuluu olennaisena osana satunnaisotantaan ja kiintiöintiin perustuva, reilu ja johdonmukainen valintaprosessi, jossa kaikilla (tietyn iän ylittäneillä, Keusoten 1. asukaspaneelissa 15 vuotta täyttäneillä) alueen asukkailla on yhtäläinen mahdollisuus tulla kutsutuksi. Asukaspaneelikutsuun myönteisesti vastanneista asukkaista luodaan alueen eri väestöryhmiä mahdollisimman hyvin tilastollisesti edustava paneeli.
Osana asukaspaneeliprosessia osallistujat kuulevat asiantuntijoita ja saavat monipuolista taustatietoa. Tämän jälkeen keskustelut käydään fasilitoidusti pienryhmissä ja koko paneelin kesken. Kansalaispaneelit ovat neuvoa-antavia ja tuottavat suosituksia tai ratkaisuehdotuksia päätöksenteon tueksi.
Sitran Uudet vaikuttamisen tavat -projekti etsi hyvinvointialueita kumppaneiksi vuosien 2023–2024 aikana toteutettaviin, Sitran rahoittamiin Asukasosallistuminen hyvinvointialueilla -kokeiluihin. Keski-Uusimaa on yksi kokeiluun mukaan päässeistä hyvinvointialueista.
Asukasosallistuminen hyvinvointialueilla -kokeiluilla tavoitellaan alueen asukkaiden ja asiakkaiden osallistumisen vahvistamista ja sen kytkemistä kiinteäksi osaksi päätöksentekoa. Tavoitteena on, että hyvinvointialueen päätöksenteon rakenteet tukevat asukkaiden osallistumista ja että hyvinvointialuelain 29 § osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevaa kirjausta noudatetaan kunnianhimoisesti.
Haku toteutettiin kaksivaiheisena. Ensimmäiseen vaiheeseen valittiin yhdeksän hyvinvointialuetta ja toisessa vaiheessa rahoitettavaksi kahdeksan aluetta, jotka kokeilevat joko puntaroivan tai digitaalisen demokratian menetelmiä. Osassa hyvinvointialuekokeiluista käytetään Polis-verkkoalustaa.
Hakukriteereinä olivat kunnianhimo, kytkentä päätöksentekoon, osallistumista tukevat rakenteet, sitoutuneisuus ja innovatiivisuus. Sitra painotti myös menetelmän juurrutettavuutta ja levitettävyyttä hyvinvointialueorganisaation sisällä sekä vaikuttavuutta hyvinvointialuedemokratian toimivuuden kannalta. Tavoitteena on, että asukkaat pääsevät vaikuttamaan itselle merkittäviin asioihin.
“Olemme innoissamme siitä ennakkoluulottomuudesta, jolla Keusote lähtee testaamaan asukaspaneeleita uutena asukkaiden osallistumisen muotona. Maailmalla niitä hyödynnetään jo laajalti, mutta Suomessa hyvinvointialueet ovat edelläkävijöitä.”
Sitran Uudet vaikuttamisen tavat -projektin projektijohtaja Hannu-Pekka Ikäheimo
| Suositus | Lisätieto | Toimenpide | Aikataulu | Status | Vastuu | Lisätietoa |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1. Riittävien resurssien varmistaminen | 1.1. Kouluihin liikuntamentorit, jotka tukisivat nuorten liikkumista yksilölähtöisesti | Käsitelty | Suomen harrastamisen mallin mukainen toiminta alueen peruskouluissa, mm. MOVE!-Tsemppari (Nurmijärvi), Koulujen personal trainer (Tuusula) | |||
| 1.2. Kouluissa on riittävästi aikuisia; ammattilaisia, jotka jalkautuvat lasten ja nuorten arkeen | Opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit sekä koulu- ja opiskeluterveydenhoitajat toimivat kouluissa. Palvelu on lähipalvelua. | Käsitelty | On jo normaalissa toiminnassa. Kouluissa myös esim. koulun nuorisotyötä. | |||
| 1.3. Psykiatristen sairaanhoitajien läsnäolo lasten ja nuorten arjessa | Koulun tuen sairaanhoitajat toimivat koulujen kuntouttavilla luokilla (pl. Mäntsälä ja Nurmijärvi) | Käsitelty | Mäntsälä ja Nurmijärvi eivät ole siirtäneet resurssia Keusoteen. Muiden kuntien sivistystoimen johto on edellyttänyt resurssoinnin kohdentuvan heille alkuperäisen siirtosuunnitelman mukaisesti | |||
| 1.4. Kuraattoreiden toivotaan allokoivan aikaansa nimenomaan nuorten pariin jalkautumiseen ajanvarausperusteisten vastaanottojen ulkopuolella. | Koulujen ja oppilaitosten yhteisölliset hyvinvointiryhmät suunnittelevat hyvinvoinnin vuosikellon mukaista toimintaa kouluihin. | Käsitelty | Kouluissa ja oppilaitoksissa on kouluvalmentajia ja koulun nuorisotyöntekijöitä, jotka tekevät jalkautuvaa yhteisöllistä työtä. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ehkäiseminen ja tuen tarjoaminen vie tällä hetkellä paljon kuraattoreiden aikaa yksilötyöhön. | |||
| 1.5. Henkilökunnan pysyvyys | ||||||
| 1.6. Toimiva ja helposti löydettävä sähköinen kanava hoitoon hakeutumisessa on tärkeä, mutta henkilökohtaisen palvelun tärkeys korostui keskusteluissa myös nuorten osalta | Lisätään työntekijöiden läsnäolovastaanottoja perhekeskuspalveluissa myös asiakaskysynnän edellyttämällä tavalla | 31.12.2024 mennessä | Käsitelty. Käynnissä | Perhekeskuspalvelut | Tukea nuorten arkeen sivusto julkaistiin syksyllä 2023.Käytössä HUS:n Terveyskylä.fi:n sähköiset talot ja omapolut. OmaKeusote –digiasiointi. Thinglink-kuvaus nuorten mielenterveystyön kuvauksesta julkaistaan vuoden loppuun mennessä. Tukea lapsiperheen arkeen sivusto ja siellä oleva toimintakalenteri |
|
| 2. Lasten ja nuorten tavoittaminen | 2.1. Keusote-sovellus | Digiasiointialustan hankinta ja käyttöönotto | 10/2024 – 3/2026 | Käsitelty. Omakeusote käytössä. | Tietohallinto | Toiminnallisuudet täydentyvät digialustan käyttöönottoprojektin myötä. |
| 2.2. Matalan kynnyksen walk-in palvelut | Käsitelty | Lähineuvontapisteet Opiskeluhuoltopalvelut toimivat myös ajanvarauksettomasti, joten oppilas/opiskelija voi hakeutua työntekijän luokse koulupäivän aikana. |
||||
| 2.3. Saavutettava ja ajantasainen tieto palveluista lapsille ja nuorille | Viestintäkampanja: julisteita/QR-koodeja koulujen vessojen oviin, Flyerit, asukaskirje v. 2011 syntyneiden kotiin. Tiedotteita eri teemoista (wilma, some-kanavat yms.) | 31.12. 2024 mennessä | Käsitelty, toteutettu. | Hyvinvointi, terveys ja asiakkuudet sekä viestintäpalvelut | ||
| 2.4. Psykologi- ja psykoterapeutti-opiskelijoiden hyödyntäminen lähipalveluissa | Käsitelty | Perhekeskuspalveluilla ei taloudellista mahdollisuutta edistää. Perhekeskuspalvelujen käyttötaloudessa ei ole varausta opiskelijoiden palkanmaksuun. | ||||
| 2.5. Lapsille ja nuorille chat-palvelua, missä oikea ammattilainen tavoitettavissa | Käsitelty | OmaKeusote -sovellus. Tukea raskauteen ja lapsiperhearkeen. Chat avoinna ma-to klo 8-15 ja pe klo 8-13. |
||||
| 2.6. Bottin hyödyntäminen lapsen tai nuoren kielipohjaiseen ohjaamiseen oikeaan palveluun | ||||||
| 3. Lasten ja nuorten kohtaaminen | 3.1. Keusote tarjoaa tukea vanhemmuuteen sekä vahvistaa lasten ja nuorten parissa toimivien osaamista lasten ja nuorten kohtaamiseen. | Perhekeskuspalveluista toteutetaan 4 Ihmeelliset vuodet -ryhmää vuodessa, mikäli asiakaskysyntää on | Käsitelty | Perhekeskuspalvelut | Ihmeelliset vuodet -ryhmätoiminnan systemaattinen käyttö perhekeskuspalveluissa ja kunnissa. Avoimissa yhteistyökohtaamispaikoissa saatavilla perhekeskuksen lähipalveluita |
|
| 3.2. Vanhempien jaksamista ja vanhemmuutta pitää tukea vahvemmin lapsen ja nuoren eri kasvuvaiheissa. | Nuorisoaseman järjestämät Vanhemmuuden tuen –webinaarit, 6 kpl vuodessa | Käsitelty | Perhekeskuspalvelut | Avoimissa yhteistyökohtaamispaikoissa saatavilla perhekeskuksen lähipalveluita | ||
| 3.3. Hyvinvointialue saisi olla vahvemmin läsnä lapsiperheiden arjessa sekä tarjota tukea esimerkiksi ”kodinhoitajan” (ns. apuvanhempi) tai perhetyöntekijän palveluina. | Käsitelty | Lapsiperheiden kotipalvelua ja perhetyötä saa asiakaskriteereihin ja asiakastarpeisiin perustuen. Perheohjaajat ovat säännöllisesti tavattavissa avoimissa kohtaamispaikoissa |
||||
| 3.4. Tulisi järjestää koulutusta ja valmennuksia esimerkiksi elämänhallintaan, tunnetaitoihin sekä vanhemmuuteen. | Perhekeskuspalveluista toteutetaan 4 Ihmeelliset vuodet -ryhmää vuodessa, mikäli asiakaskysyntää on. Nuorisoaseman järjestämät Vanhemmuuden tuen –webinaarit, 6 kpl vuodessa. Varhainen vuorovaikutus, lasten ja vanhemman vuorovaikutus (osana perhevalmennusta, neuvolapsykologin pitämänä) | Käsitelty | Perhekeskuspalvelut | Kohtaamispaikoissa avoimia keskustelutilaisuuksia erilaisten teemojen ympärillä | ||
| 3.5. Tulisi järjestää kohtaamiskoulutusta myös koulun henkilökunnalle. Vanhempien, opettajien ja muiden nuorten parissa toimivien hyvät kohtaamistaidot tukevat lasten ja nuorten mielen hyvinvointia. | Käsitelty | Keusote tuki puheeksi ottava kunta –hankkeen koulutuskokonaisuuteen Webinaari ”Dialogiset kohtaamiset” 9/2024; Järvenpää ja Keusote. Kohtaamispaikkaverkostolle on järjestetty alueellisesti koulutuksia liittyen kohtaamiseen, palveluohjaukseen ja puheeksi ottoon. |
||||
| 4. Lasten ja nuorten osallistumis-mahdollisuuksien lisääminen | 4.1. Keusote voisi tarjota nuorille elämäntaitojen valmennusta (esim. verokortti, ansioluettelo, verkkopankkiasiointi, asunnonhankinta, vuokrasopimus yms.). | |||||
| 4.2. Ottaa nuoret vahvemmin mukaan nuorten palvelujen kehittämiseen. | Asukaskehittäjätoiminnan ikärajaksi muutettu 15-vuotta täyttäneet | Käsitelty | Hyvinvointi, terveys ja asiakkuudet | Puntaroiva asukaspaneeli pidetty keväällä -24 (Digipalvelut). Hyvinvointialueen nuorisovaltuusto aloittanut toimintansa 2022 |
Palvelujohtaja
Asiakasohjaus, integraatio, lasten ja aikuisten sosiaalipalvelut
Johtava asiantuntija
Asiakasohjaus, integraatio, lasten ja aikuisten sosiaalipalvelut
Alusta sijaitsee Sitran sivuilla
Katso video YouTubessa
Lue haastattelu Sitran sivuilla
Lue Finlex.fi-sivustolta