Usein kysytyt kysymykset – palveluverkko
Mikä on palvelujen verkostosuunnitelma?
Palvelujen verkostosuunnitelmassa kuvataan, miten voimme järjestää palvelut hyvin myös muuttuvassa maailmassa.
Hyvinvointialueemme kohtaa nykyisessä maailmantilanteessa suuria haasteita. Rahoitus ei ole nykytilanteessa riittävää. Lisäksi väestön ikääntyminen ja muut väestörakenteen muutokset vaikeuttavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä laadukkaasti ja vaikuttavasti. Toisaalta teknologian kehittyminen tuo uusia mahdollisuuksia palveluiden järjestämiseen heille, jotka voivat käyttää digitaalisia palveluita.
Suunnitelma on osa hyvinvointialueohjelmaa, jonka keskeisenä tavoitteena on asiakaslähtöiset, laadukkaat ja vaikuttavat, saavutettavat sekä kustannustehokkaat hyvinvointialueen palvelut Keski-Uudellamaalla reunaehdoista huolimatta.
Miksi toimipistemuutoksia esitetään?
Palvelujen verkoston uudistamisen tarve johtuu muun muassa taloudellisista ja työvoiman saatavuuteen liittyvistä syistä. Hyvinvointialueelle ennustetaan tälle vuodelle noin 59 miljoonan euron alijäämää. Valtio edellyttää, että hyvinvointialue kattaa talouden alijäämät vuoteen 2026 mennessä.
Keusotella ei ole riittävästi henkilökuntaa, joten toimintaa on keskitettävä erityisesti sinne, missä on palvelujen tarvetta ja työntekijöitä.
Palvelua ei lopeteta, vaan tilalle tuodaan vastaavaa palvelua liikkuvana palveluna, digipalveluna ja palvelua tuotetaan muussa toimipisteessä.
Lainsäädäntö turvaa kaikille asukkaille lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.
Hyvinvointialueuudistus lähtee siitä, että hyvinvointialue järjestää alueemme kattavat yhdenvertaiset palvelut, jolloin kuntarajoilla ei ole merkitystä. Palvelujen sijoittelussa otetaan huomioon muun muassa palvelujen tarve, väestörakenne sekä liikenteen solmukohdat ja liikenneyhteydet.
3. Milloin mahdolliset muutokset tulevat voimaan?
Nyt on valmisteltu sekä lyhyen että pitkän aikavälin esityksiä. Osa esityksistä koskee vuotta 2024, mutta osa mahdollisista muutoksista toteutuu vasta vuonna 2029. Osa esityksistä edellyttää korjaus- tai uudisrakentamista.
4. Onko henkilöstö huomioitu muutoksessa?
Palveluverkon uudistamista tehdään yhdessä henkilöstön kanssa. Tarvittaessa muutoskohteena olevien toimipisteiden osalta käydään yhteistoimintaneuvottelut. Mitään muutoksia tai siirtoja ei tehdä keskustelematta ensin henkilöstön kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastyössä on työvoimapula, joten ensisijaisesti talouden sopeutukseen käytetään muita keinoja ja pyritään vähentämään ostettavaa ja vuokrattavaa työpanosta.
5. Hyvinvointialue on järjestänyt kuulemiskierroksen, mitä nyt tapahtuu?
Kaikki palaute kyselyistä, palautekanavista, kokouksista ja lausunnoista kirjataan ja kootaan ja jäsennetään virkamiesvalmistelun tueksi ja huomioidaan esityksessä aluehallitukselle päätöksenteon tueksi.
6. Milloin palveluverkkouudistuksesta päätetään?
Esitys on käsitelty palvelujen järjestämisen lautakunnassa 11.1.24, aluehallituksessa 16.1.24 ja aluevaltuustossa 25.1.24.
7. Mistä aluevaltuusto päätti?
Aluevaltuusto hyväksyi palvelujen verkostosuunnitelman seuraavilla muutoksilla:
- palvelujen verkostosuunnitelmassa esitettyjä palvelupisteitä tulevaisuudessa hyvinvointialueella on kahden tasoisia: sote-keskuksia ja sote-yksiköitä. Sote-keskuksissa voi olla myös yksityisiä ja yleishyödyllisiä toimijoita.
- Jokelan, Pornaisten, Kellokosken ja Rajamäen terveysasemista palveluineen toteutetaan sote-yksikköselvitykset ja Hyvinkään terveysasemasta sote-keskusselvitys vuosien 2024–2025 aikana. Päätökset terveysasemien käytön jatkosta tai muuttamisesta sote-yksiköiksi tai sote-keskuksiksi tuodaan valtuuston tehtäväksi selvitysten valmistuttua.
- Kiljavan sairaalan nykyisistä tiloista ei irtauduta ennen kattavan selvityksen valmistelemista vaihtoehtoisesta tilaratkaisusta kuntoutukselle. Selvitys valmistellaan vuosien 2024–2025 aikana ja päätökset Kiljavan sairaalan tilojen jatkokäytöstä tai uudesta tilaratkaisusta tuodaan valtuustolle tehtäväksi selvityksen valmistuttua.