Siirry sisältöön

Me ollaan Keusote: Kotihoitoa kehitetään työntekijöitä kuunnellen

Kotihoidon esihenkilön Heleena Mäkipaason ja resurssienhallintayksikön esihenkilön Heidi Hallikaisen mukaan kotihoidon toiminta kehittyy uudessa organisaatiossa jatkuvasti.

Kotihoitoa voidaan Hallikaisen mukaan kuvata ihmisen lähellä tehtäväksi työksi, jossa asiakas kohdataan hänen kotonaan, tutussa ja turvallisessa toimintaympäristössä. Mäkipaaso kuvailee kotihoidon tarkoituksen olevan tukea ihmisten toimintakykyä, jotta omassa kodissa oleminen on mielekästä ja hyvä elämänlaatu täyttyy.

– Tavoite on vahvistaa asiakkaan kotona pärjäämistä, osallisuutta ja toimintakykyä, jonka ylläpidossa me toimimme siltana,

Mäkipaaso toteaa.

Keusotessa kotihoidon kokonaisuutta on laajennettu. Olemme ottaneet käyttöön etähoivan ja kotihoidon resurssipoolin eli kiertävän varahenkilöstön. Kotihoidon resurssipoolin avulla vahvistetaan kotihoidon henkilöstön riittävyyttä kuntayhtymän kaikissa kuudessa kunnassa. Hoitajien lisäksi resurssiyksikössä työskentelee toiminnanohjaajia, sovellusasiantuntijoita ja resurssivastaavia. Toiminnanohjaajat vastaavat töiden eli asiakaskäyntien jakamisesta hoitajille ja resurssivastaavat sijoittavat resurssipoolilaiset tarvittavaan yksikköön. Etähoivan työntekijät ovat asiakkaisiin yhteydessä tablettitietokoneen avulla. Etähoivasta koordinoidaan myös lääkerobotteja.

Työn vaativuus ja monipuolisuus on yllättänyt monia työntekijöitä, jotka eivät ole aikaisemmin työskennelleet kotihoidossa. ”Kotihoidossa hoidamme laaja-alaisesti asiakkaan palveluntarpeita. Työntekijän on mahdollisuus saada laaja terveydenhuollon osaaminen”, Mäkipaaso kertoo. Työnkuvaan kuuluu lääke- ja sairaanhoidon toteutusta sekä perushoitoa, kuten asiakkaiden ravitsemuksesta ja henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimista. Varahenkilöstön työ eroaa säännöllisestä kotihoidosta, sillä työntekijöillä ei ole nimettyjä vastuuasiakkaita. Työ on liikkuvaa ja työpäivät, työympäristöt ja asiakkaat vaihtelevat.

– Varahenkilöt toimivat arjen pelastajina siellä, missä työvoimaa tarvitaan eniten,

Hallikainen toteaa.

Toimintaa kehitetään työntekijöiden kanssa

Mäkipaaso pohtii uuden organisaation olevan hyvä mahdollisuus kehittyä ja olla juurtumatta vanhoihin toimintatapoihin. Keusoten tavoite onkin kehittää toimintaansa jatkuvasti. Myös kotihoito on voimakkaasti muuttuva kenttä, jossa erilaiset robotiikat ja digitaaliset palvelut ovat keino hakea helpotusta resurssipulaan. Samalla työnkuva monipuolistuu merkittävästi. Myös Hallikainen puhuu muutoksesta. ”Nykyaikana ei tule tilannetta, jossa eläisimme pysähtyneessä tilassa, vaan muutoksessa täytyy oppia elämään”, Hallikainen toteaa.

– Isoksi organisaatioksi olemme nopeita reagoimaan työntekijöiden palautteeseen. Kuuntelemme työntekijöiden palautteita ja pyrimme tekemään toimintatapoihin muutoksia näiden perusteella. Olemme kiinnittäneet huomiota esimerkiksi työvuorosuunnitteluun, koulutustoiveisiin ja perehdytykseen,

Hallikainen kertoo.

Työntekijät saavat mielenkiintonsa mukaan erilaisia vastuualueita ja heidän on mahdollista osallistua erilaisiin kehittämistyöryhmiin. Hallikainen kertoo, että Keusotessa halutaan olla matalahierarkkisia ja lähiesihenkilöiden lisäksi myös muut esimiestasot ovat helposti lähestyttävissä.

Osaavat työntekijät ovat yhteinen etu

Jatkuva osaamisen tukeminen on Mäkipaason mukaan sekä henkilöstön pitovoimatekijä että hoitotyön laadun varmistus. Keusotessa työntekijöiden osaamisen tärkeys on tunnistettu ja sitä on lähdetty vahvasti kehittämään. ”Olemme selvittäneet työntekijöiden kiinnostuksenkohteita ja toiveita koulutuksen suhteen”, Hallikainen sanoo.

Mäkipaason mukaan koulutuskokonaisuuksia on jo toteutettu esimerkiksi paloturvallisuuden osalta. Hallikainen kertoo Keusoten laajentaneen muun muassa etähoivan ja lääkerobotiikan käyttöä, mikä on samalla tuonut mukanaan paljon uutta osaamista. Kevään aikana ovat käynnistyneet myös etänä järjestettävät viikoittaiset koulutusvartit, joissa muun muassa lääkärit pitävät tietoiskuja henkilöstön toivomista aiheista.

– On meidän kaikkien etu, että meillä on osaava henkilöstö,

Hallikainen painottaa.

Kunta-alan organisaatio tarjoaa joustavuutta

Hoitoalan työntekijöiden saatavuuden haasteet näkyvät myös Keusotessa. Tilanteessa Hallikainen haluaa puhua kilpailukykyisen palkan lisäksi kunta-alan lomaeduista ja joustavista mahdollisuuksista ison organisaation sisällä. ”Kunta-alalla on pitkät lomat. Vuosilomapäiviä voi kokemuksen myötä kertyä jopa 38 päivää ja vuosilomaa kuluu kokonaisessa viikossa kuuden päivän sijaan viisi. Lomakertymä myös säilyy, mikäli vaihtaa työtä organisaation sisällä.”

Keusotessa pyritään huomioimaan työntekijöiden erilaiset elämäntilanteet ja toiveet työn suhteen. ”Jos työntekijä on esimerkiksi estynyt tekemästä asiakastyötä, pyritään kenttätyölle etsimään korvaavia ratkaisuja, ettei työntekijän tarvitsisi jäädä vaikkapa pitkälle sairauslomalle”, Hallikainen toteaa.

– Sisäisen siirron avulla työntekijöiden on mahdollista hakeutua myös muihin työtehtäviin organisaation sisällä. Meillä työntekijät ovat käyneet kokeilemassa esimerkiksi yötyötä, etähoivaa tai koronajäljitystä,

Hallikainen kertoo.

”Kotihoidon työntekijöille tarjoamme sekä sisä- että ulkotyövaatteet, laajan työterveyshuollon, Eazybreak-edun sekä pikapalkitsemisia onnistumisista. Päivittäisessä työssä muistamme kiittää työkavereita”, Hallikainen kertoo.

Esihenkilö työskentelemässä tietokoneella.
Kuvassa esihenkilö.