Hyvinvointialueen palvelujen verkostosuunnitelma

Hyvinvointialueen palvelujen verkostosuunnitelman tavoitteena on parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta sekä varmistaa, että asiakas saa oikeaa palvelua oikea-aikaisesti.

Hyvinvointialueemme kohtaa nykyisessä maailmantilanteessa suuria haasteita. Rahoitus ei ole nykytilanteessa riittävää. Lisäksi väestön ikääntyminen ja muut väestörakenteen muutokset vaikeuttavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä laadukkaasti ja vaikuttavasti. Toisaalta teknologian kehittyminen tuo uusia mahdollisuuksia palveluiden järjestämiseen heille, jotka voivat käyttää digitaalisia palveluita.

Palvelujen verkostosuunnitelmassa kuvataan, miten voimme järjestää palvelut hyvin myös muuttuvassa maailmassa. Vanhat konstit ja yksin yrittäminen eivät riitä, vaan meidän on monimuotoisen yhteistyön avulla luotava uudenlaisia toimintamalleja ja kehitettävä palvelujemme verkostoa. Haluamme olla lähellä ja läsnä asukkaidemme elämässä – niin sote-keskuksissa kuin kotiin vietävillä ja liikkuvillakin palveluilla, monikanavaisesti, digitaalisesti ja fyysisesti.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluverkoston uudistaminen on hyväksytty aluevaltuustossa 25.1.24. Lisäksi 4.4.24 hyväksyttiin erillisselvitykset mm. Sandelininkadun terveysaseman ja pienten terveysasemien osalta. Palvelujen verkostosuunnitelmaan kirjattiin periaate suunnitelman dynaamisuudesta.

Palvelujen verkostosuunnitelman päivittäminen 2025

Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman päivitys vuosille 2025–2027 sisältää 66 Me euron sopeutustoimenpiteet, jotka kohdistuvat pääosin henkilöstökuluihin sekä palvelujen ostoihin. Osana ohjelmakokonaisuutta on palvelujen verkostosuunnitelman päivitys. Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman vuosien 2025-2027 toimenpiteillä saadaan vuosien 2023 ja 2024 alijäämät katetuksi.

Palvelujen verkostoa käsitellään toimielimissä toukokuun aikana, ja aluevaltuusto päättää palveluverkosta 22.5.25.

Miksi palveluverkon muutoksia tarvitaan?

Hyvinvointialueiden rahoitus on ollut alkuvuosistaan lähtien voimakkaassa murroksessa, eikä rahoitusjärjestelmä ole vielä vakiintunut. Valtionrahoituksen heilahtelut ja erityisesti Uudenmaan alueiden muuta Suomea matalampi rahoitustaso näkyy myös Keusoten taloudessa: olemme tilanteessa, jossa valtion myöntämä rahoitus ei kata lakisääteisten palveluiden toteuttamisesta syntyviä kustannuksia.

Vuosien 2023–2024 aikana Keusotelle on kertynyt yhteensä 133 miljoonan euron alijäämä. Tämä kertoo siitä, että hyvinvointialueen menot ovat kasvaneet nopeammin kuin mitä valtionrahoitus on mahdollistanut. Syitä tähän ovat mm. ikääntyneen väestön lisääntynyt palvelutarve, erikoissairaanhoidon kustannuskehitys sekä kustannusten nousu yleisesti. On myös syytä muistaa, että sotepalveluiden rahoitusta vähennettiin jo yhdistymistä edeltävinä kunta-aikoina.

Hyvinvointialuelaki edellyttää, että alijäämät katetaan vuoteen 2026 mennessä. Keusoten aluehallituksen hyväksymässä tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmassa tavoiteaikaa on pidennetty vuoteen 2028, koska kahden vuoden aikaraja ei ole realistinen tässä tilanteessa. Ohjelmassa on määritelty 66 miljoonan euron säästötoimenpiteet, mutta niillä ei vielä päästä alijäämän kattamiseen kokonaan. Myös vuonna 2028 tarvitaan sopeutustoimenpiteitä, jotka tarkentuvat myöhemmin.

Käytettävissä olevat resurssit ja rahoitus eivät enää riitä nykyisenkaltaiseen toimintaan ja palvelutasoon, ja erityisesti valtion suuntaan meidän on osoitettava positiivista kehitystä – olemassaolon jatkuvuuden vuoksi.

Mitä esitetään sote-keskusten/-yksiköiden osalta?

Jokela (Tuusula)

Tiloista luovutaan, lähimmät palvelut Hyvinkään ja Järvenpään sote-keskuksissa.

Rajamäki (Nurmijärvi)

Tiloista luovutaan, lähimmät palvelut Kirkonkylän sote-keskuksessa ja Hyvinkään toimipisteissä.

Kellokoski (Tuusula)

Tiloista luovutaan, lähimmät palvelut Järvenpään sote-keskuksessa.

Pornainen

Yksikköä kehitetään sote-yksiköiksi.
Sote-yksikköpalvelut täsmentyvät myöhemmässä vaiheessa. Tämän hetkinen arvio palveluista: perhekeskuspalvelut, vastaanotto- ja suun terveyden palvelut. Lisäksi palveluita täydennetään liikkuvilla palveluilla ja digipalveluilla. Lisäksi lähimmät palvelut Järvenpään ja Mäntsälän sote-keskuksissa.

Klaukkala

Yksikköä kehitetään sote-yksiköiksi.
Sote-yksikköpalvelut täsmentyvät myöhemmässä vaiheessa. Tämän hetkinen arvio palveluista: perhekeskuspalvelut, vastaanotto- ja suun terveyden palvelut. Lisäksi palveluita täydennetään liikkuvilla palveluilla ja digipalveluilla. Lisäksi lähimmät palvelut Kirkonkylän ja Järvenpään sote-keskuksessa.

Muutoksen tavoitteet?

Palveluintegraation parantaminen: tiiviimpi yhteistyö ja palveluketjutoimintatavan edistäminen.
Säästöpotentiaali: tiloihin liittyvät kustannukset 2,6 M€.
Henkilöstön joustavampi käyttö ja vahvempi kollegiaalinen tuki.
Parempi palvelujen jatkuvuus ja varmuus, joustavammat aukioloajat
Palvelujen saavutettavuus, laatu ja vaikuttavuus paranee

Mihin muutokset pohjautuvat?

Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman henkilöstösäästöistä johtuvien muutosten lisäksi valmistelussa on hyödynnetty tietoja Keusoten hyvinvointialueen väestön tarpeista ja käytettävissä olevien tilojen kokonaisuudesta. Tarkastelussa on arvioitu väestön sairastavuutta, ikärakennetta, väestön luontaisia asiointisuuntia, väestömäärän kehittymistä ja olemassa olevaa tilakantaa.