Uusi kotoutumisen edistämisen laki astui voimaan vuoden vaihteessa. Laki vastaa nyt toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin, joita ovat 21 hyvinvointialueen muodostuminen vuoden 2023 alusta ja 45 työllisyysalueen synty vuoden 2025 alusta.

Hallinnolliset muutokset ovat operatiivisen työn kannalta valtavia. Uutta tilannetta voisi tiivistetysti kuvata niin, että päävastuu kotoutumisesta on nyt kunnilla, mutta sosiaali- ja terveyspalveluiden hoito kuuluu kokonaisuudessaan hyvinvointialueille.

Hyvinvointialueet vastaavat useamman eri kunnan sote-palveluista alueellaan. Niiden rahoituksesta vastaa valtio ja se on luonteeltaan yleiskatteista. Hyvinvointialueiden on turvattava riittävien sote-palveluiden järjestäminen perustuslain edellyttämällä tavalla. Alueet päättävät itse, miten ja mihin rahat käytetään, kunhan perustuslain kohdat täyttyvät ja alue pysyy annetussa budjetissa.

Säästöpaineet ovat tällä hetkellä kovat ja palveluiden leikkaustarve ilmeinen julkisen rahoituksen supistuttua. Leikkaukset kohdistuvat luonnollisesti myös maahan muuttaneiden palveluihin, vaikka tiedämme, että alkuvaiheen vahvat palvelut edistävät kotoutumista uuteen yhteiskuntaan ja vähentävät palveluiden tarvetta myöhemmin.

Lain tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. Tavoitteista jälkimmäinen on uusi. Tätä väestöryhmien välistä myönteistä vuorovaikutusta ei ole ollut aikaisemmassa laissa. Lisäys on tarpeellinen yhä enemmän polarisoituneessa yhteiskunnassamme ja siihen on syytä kiinnittää huomioida, kun suunnittelemme palveluita.

Suurin muutos laissa on kuitenkin operatiivisen työn jakautuminen kuntien ja hyvinvointialeuiden välille. Tätä on harjoiteltu jo kuntayhtymäaikoina. Varsinaisena haasteena ovat juuri työnjakoon liittyvät kysymykset, etenkin kun osa kuntayhtymien henkilöstöstä jäi kuntiin ja osa siirtyi hyvinvointialueille. Mikä on kunnan vastuulla olevaa yleistä ohjausta ja neuvontaa ja mikä taas varsinaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa?

Kaikki ovat joutuneet opettelemaan uuden työnkuvan ja haasteilta ei ole vältytty. On tehty monenmoista exceliä työnjaoista, pidetty palavereja, työpajoja ja piirretty prosessikaavioita. Se, onko maahanmuuttajilta itseltään kysytty, heihin kohdentuvista palveluista, on jo toinen juttu. Vasta maahan muuttaneille tilanne on ollut usein vähintään epäselvä. Terveysasioissa vastuujakokysymykset ovat olleet selvempiä.

Kotoutujan näkökulmasta kaikki ei kuitenkaan ole sotea. Ihmiselle itselleen on tärkeintä löytää paikka uudessa yhteiskunnassa – tehdä työtä, opiskella ja oppia kieltä. Hallitusohjelmassa lainsäädännön tavoitteeksi asetettiin, että uudistetun lain avulla pyritään nopeuttamaan ja tehostamaan maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä. Tavoitteeseen pyritään parantamalla ohjauksen ja neuvonnan saatavuutta sekä nopeuttamalla palveluihin pääsyä.

Tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää tavoittaa maahanmuuttajat kattavammin heti maahanmuuton alkuvaiheessa. Lisäksi kehitetään kotoutumisen alkuvaiheen palveluita kokonaisvaltaisesti. HE 208/2022 mukaisesti pyrkimyksenä on myös tavoittaa entistä paremmin työvoiman ulkopuolelle jäävät väestöryhmät, kuten esimerkiksi kotiäidit.

Tästä päästään TE-palveluiden kokonaisuudistukseen ja Suomen 45 työllisyysalueeseen. Uudistuksessa kotoutujalle luotiin erillinen, erittäin kattava kotoutumisohjelma, joka muodostaa alkuvaiheen palvelukokonaisuuden kotoutujalle. Palvelusta vastaa kunta. Työvoimaviranomainen vastaa kotoutumisohjelmaan sisältyvien palveluiden järjestämisestä työnhakijana olevalle maahanmuuttajalle ja kotoutuja-asiakkaalle.

Kotoutumisohjelman vähimmäissisältönä on osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi, kotoutumissuunnitelman laatiminen ja seuranta, monikielinen yhteiskuntaorientaatio, kotoutumiskoulutus ja siihen sisältyvä kielitaidon päättötestaus, muuta suomen ja ruotsin kielen osaamista, luku- ja kirjoitustaitoa, yhteiskunta- ja työelämävalmiuksia sekä työllisyyttä ja yrittäjyyttä tukevia palveluita sekä ohjelman aikainen ohjaus ja neuvonta – kattava paketti. Kotoutumisohjelman ja -palveluiden suunnittelun pohjana toimii kunnan oma arvio maahan muuttaneiden palvelutarpeista.

Keskeistä kuitenkin on monialainen yhteistyö, jota tehdään mm. hyvinvointialueen, kolmannen sektorin ja alueen työnantajien kanssa. Hyvinvointialueiden osalta ehkä juuri tämä kohta herättää eniten kysymyksiä. Kun kunta tulee arvioimaan myös sosiaalipalveluiden tarpeen ilman hyvinvointialuetta, mitä monialaisuus sitten tarkoittaa jatkossa?

Järjestöpuolelle on samanaikaisesti kohdistunut 130 miljoonan euron julkisen rahan leikkaukset, mitkä näkyvät etenkin matalan kynnyksen palveluiden lakkautuksina ja supistuksina alueilla. Tämä vaikeuttaa myös kotoutujien arkielämää ja kuntaan asettumista.

Lainsäädäntö on nyt uudistettu ja muutoksia toimeenpannaan yhteisenä rintamana eteenpäin. Systeemi haastaa rakenteellaan sekä vähenevien resurssien kautta. Koko maahanmuuttotyön sektori käy kovaa turbulenssia. Olen kuvannut tässä kirjoituksessa isossa kuvassa tapahtuneita lainsäädäntömuutoksia valottaakseni omalta osaltani hieman sitä valtavaa muutosta, joka on tapahtunut. Näihin muutoksiin pyrkii vastaamaan osaltaan hankeemme, jossa tutkimme, työstämme ja selvitämme eri hyvinvointialueiden kanssa kotoutujan prosesseja myös itse kotoutujia kuullen.

Larissa Franz-Koivisto
Projektipäällikkö, Aktiivinen toimijuus- hanke, pakolaisprosessit hyvinvointialueilla- osahanke

”Aktiivinen toimijuus – yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja osallisuutta edistävät palvelut” on kahdeksan toteuttajan ryhmähanke. Hanke keskittyy maahanmuuttaneiden, ihmiskaupan uhrien ja romanien palveluiden kehittämiseen. Lue lisää osoitteesta THL.fi. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.