Hyvinvointialueiden talous ja rahoitusmalli ovat olleet voimakkaassa keskustelussa kansallisesti. Helpotusta tiukkaan talouteen ei ole luvassa lähiaikoina. Keusoten puntaroiva asukaspaneeli keskittyi tänä keväänä pohtimaan, miten hyvinvointialueen taloutta voisi tasapainottaa, ja luovutti aluevaltuustolle hyvät ehdotukset toukokuun kokouksessa. Keskiuusimaalaiset luottavat ennaltaehkäisevien palveluiden, hyvien digipalveluiden, riittävän tiedottamisen sekä sujuvien ja tehokkaiden prosessien voimaan. Aiemmin myös Keusoten henkilöstöpaneeli pohti taloustilannetta ja antoi hyviä, konkreettisia säästöehdotuksia, joista osa onkin viety jo käytäntöön.

Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma vuosille 2025–2027 päätettiin aluehallituksen kokouksessa 22.4. Ohjelma on reittimme kohti tasapainoista taloutta ja toimivampaa palvelurakennetta. Tavoitteena on kattaa alijäämä, turvata lakisääteiset palvelut ja säilyttää itsenäisyys hyvinvointialueena. Ohjelman koko on 66 M€, josta valtaosa 43,2 M€ kohdistuu henkilöstöön. Lisäksi 20,2 M€ kohdistuu palvelujen ostoihin ja 2,6 M€ palveluverkkoon. 

Aluevaltuuston kokouksessa 22.5. päätettiin palveluverkosta. Aluevaltuusto hyväksyi esityksen Jokelan sote-yksiköstä luopumisesta vuoden 2027 loppuun mennessä ja Kellokosken terveysasemasta luopumisesta vuoden 2028 loppuun mennessä. Päätöksen yhteydessä hyväksyttiin myös muutosesitys, jossa selvitetään mahdollisuutta tarjota äitiys-, ehkäisy- ja lastenneuvolapalveluita jatkossakin Jokelassa, Kellokoskella ja Rajamäellä liikkuvina palveluina, yhteiskäyttötiloissa tai kouluterveydenhuollon tiloissa, mikäli näistä toimipisteistä luovutaan.

Nurmijärven kokonaisuus palautettiin uudelleen valmisteluun. Uuteen valmisteluun sisällytetään lausuntopyynnöt hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimille sekä mahdollisuus Nurmijärven kunnalle täydentää aiemmin antamaansa lausuntoa. Valmistelun pohjalta laaditaan kokonaisselvitys Nurmijärven palveluverkon nykytilasta ja suunnitelmista. Kokonaisselvitys tuodaan aluevaltuustoon myöhemmin kuulemisten kera. Palveluverkostosuunnitelman visio vuoteen 2035 sekä tiekartta vuosille 2025–2035 päivitetään niin, että ne vastaavat tehtyjä päätöksiä. 

Palveluverkkopäätöksiin ja saatuihin palautteisiin liittyen tarkistamme tietoja, tarkennamme vaikutusten arviointia ja konkretisoimme suunnitelmia. Osallistamme henkilöstöä ja asukkaita mm. verkkokyselyn avulla sekä keskustelemme henkilöstön ja asukkaiden kanssa tulevista suunnitelmista.

Tavoitteena on tarjota lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut oikea-aikaisesti, laadukkaasti ja sujuvasti – myös tulevaisuudessa. Palvelut muodostuvat yhdistelmästä lähipalveluita, digipalveluita ja tarvittaessa liikkuvia palveluja, jotka tulevat sinne, missä tarve on. Jokaisessa kunnassa on jatkossakin vähintään yksi sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelupiste 30 minuutin lähipalveluetäisyydellä. Lisäksi asiointipaikan voi valita yli kuntarajojen. Väestön palvelutarpeen muuttuessa erityisesti ikääntyneiden palveluiden turvaaminen on keskeisiä periaatteitamme muutoksessa.

Palveluverkon uudistaminen on pitkäjänteistä työtä, jonka tavoitteena on rakentaa taloudellisesti kestävä ja asukkaidemme palvelutarvetta vastaava palvelujen kokonaisuus. Teemme paljon toimenpiteitä palveluiden turvaamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi. Lisäksi harkitsemme lisärahoituksen hakemista, että pystymme takaamaan lakisääteiset palvelut asukkaillemme.

Yhteistyössä asukkaiden, henkilöstön ja päättäjien kanssa rakennamme tulevaisuuden palveluverkkoa, joka palvelee meitä kaikkia – nyt ja huomenna. 

Raija Kontio
hyvinvointialuejohtaja