Siirry sisältöön

Koronan lääkehoito

Koronaviruksen lääkehoitona käytetään Paxlovid-nimistä lääkettä. Se on tarkoitettu aikuisille, joilla on suurentunut riski vaikea-asteiseen koronavirustautiin.

Arvio lääkehoidon aloituksesta edellyttää, että sinulla on testillä todettu koronavirustartunta. Myös kotitesti riittää tartunnan todentamiseen.

Sinua hoitava lääkäri päättää, milloin hoito on aiheen. Hän myös huolehtii vasta-aiheiden ja lääkeyhteisvaikutusten tarkistamisesta. Lääkitysarvio suositellaan tehtäväksi taudin alkupäivinä, viimeistään 5 vuorokauden kuluessa oireiden alkamisesta.

Paxlovid-lääkkeitä on saatavissa vain julkisesta terveydenhuollosta. Lääke on sinulle maksuton.

Yhteydenotto lääkehoitoarvion saamiseksi

  • Asioi ensisijaisesti Omaolossa. Voit täyttää oirearvion ja yhteydenottopyynnön milloin tahansa. Vastaamme yhteydenottoihin arkisin klo 8–16.
  • Vaihtoehtoisesti soita vastaanottopalveluiden puhelinasiointiin p. 0192260505, arkisin klo 8–16.

Paxlovid-lääkehoidon arviointia tehdään Keusotessa arkipäivisin klo 8–16. Muina aikoina lääkehoitoarviota ei ole saatavilla. Jos sinulla on muina aikoina koronaan liittyviä oireita, joiden kanssa et pärjää, soita kuitenkin Päivystysapuun p. 116117.

Mikä on Paxlovid?

Paxlovid on suun kautta otettava koronaviruslääke aikuisille, joilla on suurentunut riski vaikea-asteiseen koronavirustautiin.

Paxlovid estää koronaviruksen lisääntymistä tartunnan saaneen elimistössä ja se voi pienentää sairaalahoitoon joutumisen ja vakavan taudin riskiä. Paxlovidin vaikuttavat aineet ovat nirmatrelviiri ja ritonaviiri.

Paxlovidilla on yhteisvaikutuksia (interaktioita) eri lääkeaineiden kanssa. Ennen hoidon aloitusta potilaan muu lääkitys on tarkistettava yhteisvaikutuksen poissulkemiseksi. Hoidon kesto on 5 vuorokautta.

Vasta-aiheita lääkitykselle ovat:

  • raskaus
  • vaikea maksan vajaatoiminta

Paxlovid-hoidosta todennäköisesti eniten hyötyvät potilaat

Paxlovid-hoidosta todennäköisesti eniten hyötyvät seuraavien ryhmien henkilöt:

  • Korkea ikä etenkin, jos on vaikean taudin riskiä lisääviä sairauksia tai muita tekijöitä. Riski sairaalahoitoon lisääntyy erityisesti yli 80-vuotiailla. Vakavan taudin riskiä lisäävät esimerkiksi:
    • tyypin 2 diabetes, johon liittyy elinkomplikaatio,
    • vaikea sydänsairaus tai
    • henkilö on vajaasti rokotettu eli ei ole saanut edeltävän vuoden aikana rokotetta eikä ole sairastanut aiemmin koronavirusinfektiota.
  • Rokottamattomat, eikä tiedossa aiempaa koronavirusinfektioita.
    • Yli 50-vuotiaat lääkärin harkinnan mukaan huomioiden vaikean taudin riskiä lisäävät tekijät
  • Vaikea munuaisten vajaatoiminta (gfr alle 30 ml/h)
  • Vaikea krooninen keuhkosairaus, pois lukien astma
  • Elin- tai kantasolusiirtopotilaat tietyin edellytyksin
  • Aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti, voimakkaasti immuunijärjestelmää heikentävä syöpä tai hoito, autologisesta intensiivihoidosta alle 6 kk
  • Vaikeat puolustusjärjestelmän häiriöt
  • Rituksimabihoito (tai muu CD20 vasta-aine) alle 12 kk sisällä tai tiedossa on matalaksi jääneet immunoglobuliinitasot aiemman hoidon jälkeen