Lastensuojelun palvelut

Lastensuojelun tarve selvitetään palvelutarpeen arvioinnissa. Arviointi käynnistyy, kun lapsesta tai perheestä tulee yhteydenotto tai lastensuojeluilmoitus. Jos arvioinnissa todetaan, että lastensuojelun kriteerit täyttyvät, lapselle avataan asiakkuus lastensuojelussa.

Voit keskustella tilanteestasi ammattilaisen kanssa soittamalla lapsiperheiden ja nuorten neuvonnan ja ohjauksen puhelinpalveluun.

Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa. Myös lapsi itse voi tehdä ilmoituksen. Ilmoituksen voi tehdä nimettömänä. Monilla eri alojen työntekijöillä on lakisääteinen velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus. Työntekijät eivät kuitenkaan voi tehdä lastensuojeluilmoitusta nimettömänä.

Kun olemme vastaanottaneet lastensuojeluilmoituksen, selvitämme lapsen tilanteen ja otamme yhteyttä lapsen perheeseen ja tarvittaessa ilmoituksen tekijään.

Jos lapsi ja perhe tarvitsevat tukea, alkaa lastensuojelun asiakkuus.

Jokaiselle lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle nimetään oma vastuusosiaalityöntekijä. Hän laatii asiakassuunnitelman yhdessä lapsen, perheen ja muun lähipiirin kanssa. Suunnitelmassa sovitaan lapsen ja perheen tuen tarpeista ja niihin vastaavista tukitoimista.

Lastensuojelussa työskennellään yhdessä lapsen, huoltajien ja perhettä tukevien ammattilaisten ja viranomaisten kanssa. Tavoitteena on löytää paras mahdollinen tuki lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Lastensuojelun asiakkaana olevaa lasta ja hänen perhettään tuetaan ensisijaisesti lapsen omassa kasvuympäristössä. Tavoitteena on vahvistaa perheen voimavaroja ja arjen sujuvuutta erilaisin avohuollon tukitoimin. Tuki suunnitellaan aina yksilöllisesti lapsen ja perheen tarpeiden mukaan.

Näitä voivat olla esimerkiksi:

• sosiaalityöntekijän tapaamiset,
• tehostettu perhetyö,
  • tarjoaa määräaikaista tukea perheille arjen haastavissa tilanteissa. Palvelun tavoitteena on vahvistaa vanhemmuutta ja edistää koko perheen hyvinvointia.
  • tukee perheitä kasvatukseen ja vanhemmuuteen liittyvissä haasteissa
  • auttaa kriisi- ja ongelmatilanteissa
  • toteutetaan pääosin perheen kotona, arjen keskellä
  • keskittyy myönteisen muutoksen saavuttamiseen perheen tilanteessa
• tukiperhe- tai tukihenkilötoiminta,
• avoperhekuntoutus
  • on suunnitelmallista ja tavoitteellista työskentelyä, jonka tarkoituksena on vahvistaa ja korjata lapsen ja vanhemman välistä suhdetta sekä perheen sisäistä vuorovaikutusta.
• lapsen tai nuoren avohuollollinen sijoitus, jossa lapsi asuu tilapäisesti kodin ulkopuolella, mutta ei ole huostaanotettu.

Jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyden tai kehityksen, joudutaan turvautumaan lapsen sijoitukseen muualle. Lapsi sijoitetaan ensisijaisesti perheeseen ja mikäli se ei ole riittävä tai muuten soveltuva, niin lapsi voidaan sijoittaa lastensuojelua tarjoavaan laitokseen.

Laitoshoitoa järjestetään vastaanottokodissa, lastenkodissa, nuorisokodissa koulukodissa tai muussa lastensuojelulaitoksessa.

Keusotessa toimii vastaanotto- ja arviointi yksiköitä sekä kuntouttavia yksiköitä. Laitoshoitoa voidaan järjestää myös ostopalveluna tarpeen mukaan.

• Laitosmuotoinen perhekuntoutus
  • on koko perheen ympärivuorokautista kuntoutusta. Sijoitus hoitoon ja kuntoutukseen on vapaaehtoista.
  • voidaan antaa myös raskaana olevalle päihteitä käyttävälle äidille syntyvän lapsen terveyden turvaamiseksi.
• Perhehoito
  • on tarkoitettu lapselle tai nuorelle, joka on lastensuojelun asiakkaana eikä voi asua huoltajansa kanssa – ei edes tuettuna.
  • Perhehoito voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista. Pitkäaikaisessa perhehoidossa lapsi muuttaa sijaisperheeseen ja asuu siellä toistaiseksi. Lyhytaikainen perhehoito, eli vastaanottoperhetoiminta, on määräaikaista. Sitä käytetään esimerkiksi kriisitilanteissa tai silloin, kun odotetaan pysyvää sijoitusta sijaisperheeseen.
  • Perhehoidon tavoitteena on tarjota lapselle turvallinen ja vakaa arki, yksilöllistä hoitoa ja huolenpitoa sekä mahdollisuus luoda läheisiä ja pysyviä ihmissuhteita.
  • Perhehoito Pihlaja etsii lapsille soveltuvat sijaisperheet.

Jälkihuoltoon on oikeus kaikilla huostaan otetuilla lapsilla sekä niillä, jotka ovat olleet avohuollon sijoituksessa yli puoli vuotta.

Jälkihuolto on lapselle tai nuorelle tarjottavaa tukea sen jälkeen, kun sijaishuolto on päättynyt tai kun avohuollon sijoitus on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Sen tarkoituksena on tukea lapsen paluuta arkeen sijaishuollon jälkeen tai auttaa aikuistuvaa nuorta rakentamaan valmiudet itsenäiseen ja turvalliseen elämään.

Jälkihuollon sisältö suunnitellaan aina yksilöllisesti nuoren tarpeiden mukaan. Tuki voi pitää sisällään esimerkiksi ohjausta arjen asioissa, apua asumisen järjestämisessä ja taloudellista tukea. Keskeistä on, että nuori ei jää yksin, vaan saa tarvittavan tuen siirtyessään itsenäiseen elämään.

Oikeus jälkihuoltoon jatkuu viisi vuotta sijaishuollon päättymisestä tai siihen asti, kunnes nuori täyttää 23 vuotta – sen mukaan, kumpi tulee ensin.