Mielenterveys- ja päihdepalveluita tarvitsevat nuoret aikuiset ovat olleet yksi Kestävä kasvu -hankkeen (RRP2) pääkohderyhmistä. Heidän palveluitaan on kehitetty laajasti osana hanketta. Myös ennaltaehkäiseviä palveluita on kehitetty lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta. Tähän tiedotteeseen on koottu merkittävimpiä hanketuella toteutettuja uudistuksia sekä hankeaikaisia kokeiluja.

Hankeaikana pilotoitiin nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasohjausta. Kokeilun aikana nuorille aikuisille avattiin uusia yhteydenottokanavia, kuten anonyymin chat-palvelun, palvelunumeron ja avoimen vastaanottotoiminnan Ohjaamoissa. Lähes kaikkiin yhteydenottoihin pystyttiin vastaamaan samana päivänä. Palvelutarpeen arviointi pystyttiin aloittamaan tavallista nopeammin, ja asiakkaat saivat usein myös ensivaiheen hoitoa jo palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Kokeilun perusteella tehtyjä havaintoja hyödynnettiin mm. asiakasohjauksen ja yhteydenottokanavien kehittämisessä.

Nuorten palveluissa otettiin käyttöön Interventionavigaattori, joka on digitaalinen työväline 13–19-vuotiaiden nuorten mielenterveyden hoidon ja tuen tarpeen arviointiin. Navigaattori auttaa tunnistamaan paremmin ne nuoret, jotka hyötyvät varhaisen vaiheen interventioista, sekä tarkempia tutkimuksia tai intensiivisempää hoitoa tarvitsevat nuoret. Interventionavigaattori on kehitetty osana Terapiat etulinjaan-toimintamallia. Keusotessa on jo aikaisemmin otettu käyttöön aikuisten Terapianavigaattori.

Lisäksi alle 18-vuotiaiden parissa työskentelevää henkilöstöä koulutettiin myös muihin Terapiat etulinjaan –toimintamallin mukaisiin menetelmiin. Toukokuuhun 2025 mennessä perhekeskuspalvelujen työntekijöistä noin 80 % oli osallistunut näihin koulutuksiin.

Nuorten aikuisten päihdeavokuntoutusta kehitettiin vastaamaan paremmin asiakasryhmän erityistarpeita. Keusoten henkilöstöä on koulutettu laajasti tunnistamaan entistä tehokkaammin päihdeavokuntoutuksesta hyötyvät asiakkaat, sekä tukemaan asiakkaita monipuolisemmin kuntoutusjakson aikana ja sen jälkeen. Asiakkaiden toiveesta myös tukea urasuunnitteluun on lisätty. Asiakasosallisuutta on pyritty edistämään muussakin kehittämisessä mm. kyselyjen avulla.

Ammattilaisille tarjottiin koulutusta mm. mielenterveys- ja päihdeasioiden puheeksi ottamisesta, nuoruusiän erityispiirteistä, mielenterveysongelmien kohtaamisesta, itsemurhien ehkäisystä, nuorten väkivaltakokemuksista sekä lähisuhdeväkivaltatyöstä. Näillä sisällöillä pyrittiin vahvistamaan ammattilaisten osaamista haavoittuvan asiakasryhmän kannalta keskeisistä aiheista sekä tukemaan palveluiden asiakaslähtöisyyttä. Lisäksi nuorten aikuisten parissa työskentelevien eri ammattiryhmien yhteistyörakenteita kehitettiin, esimerkiksi opiskeluhuollon sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden välille.

Hankkeen tuella mielenterveyden tukitiimi on onnistunut helpottamaan erikoissairaanhoidon jonotilannetta. Tiimi on pystynyt vastaanottamaan myös mielialapotilaita, jotka eivät tarvitse kovin intensiivistä tukea. Kun heitä voidaan hoitaa kiirevastaanottojen sijaan perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidon kuormitus vähenee. Näin intensiivisempää hoitoa tarvitsevat potilaat pääsevät nopeammin erikoissairaanhoidon piiriin.

Digiajanvarauksia on otettu käyttöön 19 eri terveydenhuollon palvelussa, mm. rokotuspalveluissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa sekä neuvoloissa. Lisäksi useimmat ajanvaraukset voi perua digipalvelun kautta silloinkin, kun alkuperäinen varaus on ammattilaisen tekemä. Ajan siirtäminen ja peruminen on mahdollista myös valtaosassa suun terveydenhuollon palveluita.

Vuonna 2025 digipalveluita on koottu OmaKeusote-palveluun. OmaKeusoten chatissa voi kysyä yleisiä neuvoja palveluihin hakeutumisesta tai ottaa yhteyttä sairaanhoitajaan äkillisen sairastumisen yhteydessä. Lisäksi chatin kautta saa neuvontaa raskauteen ja neuvolaikäisten lapsiperhearkeen sekä ehkäisy- ja seksuaaliterveyteen liittyvissä asioissa. OmaKeusotesta löytyy myös itsehoitovalmennuksia mm. painonhallintaan ja parempaan uneen. Uusia valmennuksia lisätään vuoden 2025 aikana.

OmaKeusotessa on myös pilotoitu videovälitteisiä etävastaanottoja ja niiden käyttöä laajennetaan loppuvuoden aikana. Mobiilisovelluksen lisäksi OmaKeusote on käytettävissä myös verkkoselaimella, mutta suosittelemme sovelluksen käyttöä. OmaKeusoteen lisätään ominaisuuksia vaiheittain. Esimerkkejä tulevista ominaisuuksista ovat uudet yhteydenottokanavat, omahoidon valmennukset sekä kyselyt ja lomakkeet.

Lataa OmaKeusote Google Play -sovelluskaupasta

Lataa OmaKeusote AppStore -sovelluskaupasta

Hankkeen aikana pilotoitiin Omavirettä, digitaalista työ- ja toimintakyvyn itsearviointivälinettä. Omavire oli käytössä mm. nuorten aikuisten asiakasohjauksessa sekä toisen asteen oppilaitosten opiskeluhuollossa. Omavirettä ei otettu pysyvään käyttöön, mutta vastaava toiminto otetaan käyttöön OmaKeusote-digipalvelussa.

Lapsiperheiden varhaisen tuen palveluksi kehitettiin Messii-malli. Mallin yhteistyötahoja ovat Keusoten alueen koulut ja varhaiskasvatus sekä neuvolat, perheneuvolat ja nuorisoasemat. Yhteistyötahot voivat kutsua palvelutarpeen arviointitiimin työntekijän mukaan tapaamisen perheen kanssa ilman lastensuojeluilmoitusta tai yhteydenottoa sosiaalihuoltoon. Tarkoituksena on puuttua lapsiperheiden kohtaamiin haasteisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen tilanteen pahenemista.

Keusoten alueen kuntien liikunta- ja elintapaohjauksille hankittiin urheilukelloja, joita alueen nuoret voivat lainata. Tavoitteena oli edistää hyvinvointia ja arjessa jaksamista erityisesti niillä nuorilla, joilla tunnistetaan tarve sekä halukkuus tarvittavaan elintapamuutokseen ja sen seurantaan. Toive urheilukelloille korostui vuonna 2022 Keusoten alueen nuorille tehdyssä kyselyssä, jossa kartoitettiin heidän liikkumistottumuksiaan. Kellot jäävät kuntien käyttöön vielä hankkeen jälkeenkin.

Kettuluuta-vertaispalveluohjaajat ovat koulutettuja vapaaehtoisia, jotka opastavat ja neuvovat asukkaita palveluasioinnissa. Hankekaudella Kettuluuta-yhteistyötä on jatkokehitetty, ja toiminta jatkuu vielä hankkeen jälkeenkin. Kettuluuta-koulutuksia ja tukipajoja järjestetään säännöllisesti. Kettuluuta-toimintaa järjestää Keski-Uudenmaan vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan tuki, Werkko ry yhdessä Keusoten ja Stop Huumeille ry:n kanssa.

Hyvinvointialueen verkkosivujen Tukea hyvinvointiin ja terveyteen -kokonaisuutta jatkokehitettiin. Sivustolta löytyy asukkaille eri toimijoiden hyvinvointia ja terveyttä edistävää tietoa, tukea ja toimintaa helposti ja kattavasti.

Kehittämistyön yhteydessä sivustolle hankittiin Keski-Uudenmaan alueen toimintakalenteri. Toimintakalenterista asukkaat voivat etsiä hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen tuottamia hyvinvointia tukevia tapahtumia, toimintaa ja tukea. Toimintakalenterin rooliin kokeiltiin myös valtakunnallista Tarmoa-palvelutarjotinta, mutta sitä ei päädytty ottamaan käyttöön käyttäjäpalautteen ja kustannusten perusteella.

Hankkeen aikana kehitettiin perhekeskusten kohtaamispaikkatoimintaa. Kohtaamispaikat ovat matalan kynnyksen paikkoja, joihin kaikki lapset, nuoret ja perheet ovat tervetulleita. Kohtaamispaikoissa vierailee myös järjestöjä, jotka tarjoavat monipuolista tukea perheille.

Osana hanketta on myös kehitetty ammattilaisten kirjaamiskäytäntöjä. Tämä helpottaa mm. mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsyn ja toteutettujen interventioiden seurantaa, jolloin toimintaa on helpompi kehittää vastaamaan asiakkaiden tarpeita.

Lisätietoja

Kaatumisten ehkäisyä ja omaishoidon kehittämistä – miten Kestävä kasvu -hankkeen tuotokset vaikuttavat ikääntyneiden palveluihin

Pitkäaikaissairauksien hoidon tukea, omahoitoa ja omatiimejä – miten Kestävä kasvu -hankkeen tuotokset vaikuttavat työikäisten palveluihin

Erja Pentti, hankejohtaja
erja.pentti@keusote.fi

Kestävä kasvu -hankkeen (RRP2) rahoittaa Euroopan unionin kertaluontoinen elpymisväline (NextGenerationEU). Hanke päättyy loppuvuodesta 2025.