Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä esitti 16.5.25 julkaistussa kirjoituksessaan huolensa siitä, tehdäänkö Keusoten aluevaltuustossa 22.5.2025 palvelujen verkostoon liittyvät päätökset riittävän tiedon ja lainmukaisuuden pohjalta.

Palveluverkko kuuluu Keusoten tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaan vuosille 2025–2029. Tiukan taloustilanteen ja valtion edellyttämän alijäämän kattamisvelvoitteen vuoksi rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä. Emme kuitenkaan vain sopeuta, vaan kehitämme toimintaamme kokonaisvaltaisesti. Näillä ratkaisuilla pystymme turvaamaan lakisääteiset palvelut asukkaillemme ja vastaamaan väestön palvelutarpeen kasvuun, sopeuttamaan palvelutarjonta rahoitusraamiin sekä vastaamaan tulevaisuuden osaajapulaan.

Palveluiden uudelleen järjestelyt eivät tarkoita palveluiden lakkauttamista. Vaikka kaikki palvelut eivät sijoittuisikaan entisiin tiloihin, palveluita ei ole lakkautettu ja niitä on jokaisessa kunnassa saatavilla. Laajan palvelun sote-keskuksia on viidessä kunnassa ja näitä täydentävät Nurmijärven Klaukkalan ja Pornaisten kunnan sote-yksiköt eli suppeamman lähipalvelun toimipisteet. Digitaaliset palvelut mahdollistavat tilariippumattoman asioinnin kaikille hyvinvointialueen asukkaille.

Sote-yksiköissä tarjotaan neuvolapalveluja, hammashoitoa, laboratoriopalvelua, lähineuvontaa ja eri ammattilaisten vastaanottopalveluja yksilöllisen harkinnan perusteella. Nurmijärven neuvolapalvelut säilyvät Klaukkalassa ennallaan. Rajamäen terveysaseman toiminnan loppuessa neuvolapalveluja on edelleen saatavilla Nurmijärven kirkonkylässä ja Hyvinkäällä. Muut lasten, nuorten ja lapsiperheiden sekä aikuisten sosiaali-, mielenterveys- ja päihdepalvelut säilyvät Nurmijärven kunnassa ennallaan. Myös nuorisoasemapalvelut, jonka osalta toimitila vaihtuu Klaukkalassa.

Palveluverkon vaikutuksia on arvioitu huolellisesti. Tarkastelussa on huomioitu palveluiden kustannusvaikuttava sijoittelu koko hyvinvointialueella, palvelujen saatavuus muutoksen kohteena olevissa taajamissa, kulkuetäisyydet ja julkinen liikenne, taloudelliset vaikutukset, alustava henkilöstön sijoittuminen, pidempiaikaiset vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen sekä tilojen tekninen kunto ja riittävyys. Päättäjille on toimitettu kattavaa tietoa arvioinneista. Helmikuussa järjestimme alueen kuntien johdolle ja päättäjille seminaarin, jossa kerroimme kattavasti hyvinvointialueen taloudesta, rahoituksen riittämättömyydestä, lainsäädännöllisistä velvoitteista ja tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman tavoitteista.

Asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia hyvinvointialueesta annetun lain 29 §:n mukaisesti on turvattu muun muassa asukaspaneelilla, jossa oli edustajia jokaisesta kunnasta. Puntaroivassa asukaspaneelissa on haettu kuntalaisten näkemyksiä säästökohteista. Asukkaiden ja asiakkaiden kysymyksiin on vastattu – myös kirjallisesti pyynnöstä. Palveluverkon muutossuunnitelmista olemme tiedottaneet 22.4., 24.4., 8.5. ja 14.5. ja tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmasta, johon palveluverkon tiivistäminen olennaisesti liittyy 21.3., 28.3., 10.4., 22.4. ja 29.4.

Valmistelussa on myös hyödynnetty viime vuonna palvelujen verkostosuunnitelmasta kerättyä osallisuusmateriaalia, kuten lausuntoja ja kuntalaiskyselyn tuloksia. Poliittisten päätösten jälkeen järjestämme kuntakohtaisia asukasinfoja Keusoten palveluista ja tiedotamme palvelumuutoksista.

Uudistusten kautta pystymme turvaamaan alueen asukkaille toimivan, vaikuttavan ja taloudellisesti kestävän palvelukokonaisuuden, jotta voimme säilyttää alueemme itsenäisyyden ja luoda sen tulevaisuudelle vahvan pohjan.  

Raija Kontio
Hyvinvointialuejohtaja