Kaatumisten ehkäisyä ja omaishoidon kehittämistä – miten Kestävä kasvu -hankkeen tuotokset vaikuttavat ikääntyneiden palveluihin

16.6.2025

Mataloituneesta toimintakyvystä kärsivät ikääntyneet ovat olleet yksi Kestävä kasvu -hankkeen (RRP2) pääkohderyhmistä. Heidän palveluitaan on kehitetty laajasti osana hanketta. Tähän tiedotteeseen on koottu merkittävimpiä hanketuella toteutettuja uudistuksia sekä hankeaikaisia kokeiluja.

Kaatumisten ehkäisemiseksi on laadittu Varmoin askelin -opas, joka toimii kattavana tietolähteenä erityisesti ikääntyneelle itselleen. Oppaasta hyötyvät myös ikääntyneen läheiset, sekä esimerkiksi järjestötoimijat. Opasta jaetaan mm. lähineuvontapisteillä, ja se löytyy myös verkosta. Kuntalaiset voivat myös arvioida omaa kaatumisriskiään ja vaikuttaa siihen kaatumisen ehkäisyn omahoitopolun avulla.

Ikääntyneiden toimintakyvyn laskua ehkäistään Keusoten palveluissa arjen toimintakykyä edistävällä toiminnalla. Ammattilaisten työssä korostetaan järjestelmällisesti ikääntyneen voimavaroja ja itsenäisyyttä arjen pienissä teoissa, ja hyväksi havaittuja käytäntöjä toimintakyvyn edistämiseksi. Myös ikääntyneiden omaisia ja ikääntynyttä itseään kannustetaan edistämään toimintakykyä itsenäisyyttä heikentävän avun sijasta, millä on suuri vaikutus toimintakykyyn.

Ikääntyneiden palveluissa pilotoitiin ja otettiin käyttöön omaishoidon sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelu. Palvelussa omaishoidon sairaanhoitaja on yhteydessä asiakkaaseen vuosikontrolliin varaamiseksi tai uuden asiakkaan terveystarkastuksen järjestämiseksi. Tapaamiselle varataan tarpeen mukaan kotikäyntiaika. Tarvittaessa myös lääkäri on käynnillä mukana tai lääkäriä konsultoidaan asiasta. Asiakas voi olla yhteydessä suoraan omaishoidon sairaanhoitajaan omaishoidettavan terveydenhuollon asioissa.

Ikääntyneiden asiakasohjauksen uudistuksen myötä asiakkaalle nimetään omatyöntekijä, kun asiakkaalla todetaan sosiaalipalveluntarve. Työntekijä arvioi asiakkaan palvelutarpeen, laatii asiakassuunnitelman ja tekee tarvittavat palvelupäätökset sekä tukee palveluiden käynnistymisessä. Erityisen tuen tarpeessa olevan asiakkaan omatyöntekijäksi nimetään sosiaalityöntekijä. Asiakas saa neuvonnasta ja ohjauksesta apua kysymyksiinsä ja tarvittaessa yhteydenotto ohjataan omatyöntekijälle.

Omais- ja perhehoidon toimintamallia kehitettiin ikääntyneiden asiakasohjauksen toimintamallin rinnalla. Omaishoidon asiakkaille nimetään omatyöntekijä, joka arvioi asiakkaan palveluntarvetta ja tekee tarvittavista palveluista päätökset sekä koordinoi omaishoidon asiakkaiden palvelukokonaisuutta. Asiakasta palvellaan yhden luukun periaatteella ja kaikki tarvittava tieto saadaan yhdestä paikasta.

Tulevaisuudessa yhteisöllisen asumisen roolia ikääntyneiden palveluissa tullaan kasvattamaan. Yhteisöllinen asuminen on hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä ja -ympäristössä. Asukkaille on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Hankeaikana päivitettiin mm. ikääntyneiden asumispalveluiden myöntämisen perusteita sekä yhteisöllisen asumisen palvelukuvaus.

Vapaaehtoisyhteistyön toimintamallien avulla kotihoidossa ja asumispalveluissa työskentelevät ammattilaiset voivat auttaa asiakkaita saamaan lisää kulttuuria ja sosiaalisia suhteita arkeen. Näin ammattilainen osaa antaa asiakkaalle tietoa mahdollisuudesta löytää vapaaehtoisystävä tai saada elämyksiä.

Ikääntyneiden asumispalveluiden ja kotihoidon henkilöstölle järjestettiin entistä laajempi koulutus muistisairauksista ja muistisairaan asiakkaan kohtaamisesta. Koulutuksen myötä asiakkaat saavat eri tilanteissa ammattilaisilta oikea-aikaista ymmärtävää kohtaamista ja apua.

Kotiutumisen prosessia on kehitetty asiakaslähtöisemmäksi. Osana uuden toimintamallin kokeilua asiakasohjaaja oli paikan päällä akuuttiosastolla arvioimassa asiakkaan tilannetta yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa. Tarkoituksena on sujuvoittaa kotiutumista ja jatkohoitoon siirtymistä sekä vähentää siirtoviivettä. Alkuvaiheessa uusi toimintamalli koskee vain ikääntyneitä, mutta tulee myöhemmin kattamaan muutkin asiakasryhmät.

Painehaavojen ehkäisyyn on luotu uusi toimintamalli usealle eri yksikölle, mm. Kotihoitoon. Toiminnan avulla painehaavoja on pystytty ehkäisemään, tunnistamaan ja hoitamaan entistä paremmin. Näin on saatu vähennettyä inhimillistä kärsimystä sekä saavutettu säästöjä.

Osana hanketta jatkokehitettiin kuntouttavan lyhytaikaiskehittämisen toimintamallia. Asiakkaille määritellään 2–3 arjen toimintakykyä tukevaa tavoitetta yhdessä asiakkaan tai hänen läheisen kanssa. Lyhytaikaishoitojaksolla suunnitellusti ja tavoitteellisesti toteutetaan kuntoutussuunnitelmaa, jotta asiakkaan toimintakyky ja kotona pärjääminen onnistuisi.

Ikääntyneiden hoidon laatu- ja vaikuttavuusraportointia on kehitetty uudenlaisen tietopohjan avulla. Uuden toimintamallin mukaisesti tiimit hyödyntävät tietoa tunnistaakseen kehityskohteita, esimerkiksi turvallisuuteen ja kuntouttavaan toimintaan, ja toteuttavat konkreettisia parannuksia asiakkaiden arjessa. Asiakkaat ovat hyötyneet muun muassa paremmasta osallisuudesta, ravitsemuksesta ja liikkumismahdollisuuksista. Toimintamalli tukee paremmin kohdennettujen ja laadukkaampien palveluiden kehittämistä.

Uoma-potilassiirtojärjestelmä on otettu käyttöön useissa Keusoten ja HUS Hyvinkään sairaalan yksiköissä. Uoman avulla pystytään sujuvoittamaan potilassiirtoja, purkamaan pullonkauloja terveydenhuollosta ja edistämään hoitoon pääsyä. Uomalla on ollut merkittävä rooli Keusoten siirtoviivepäivien vähentämisessä.

Terveysasemille on avattu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen pisteitä, joilla vierailee säännöllisesti järjestöjä ja muita toimijoita. Lisäksi pisteiltä löytyy laajasti tietoa hyvinvointialueen ja järjestöjen palveluista. Pisteellä voi myös esimerkiksi mitata oman verenpaineensa.

Kuntalaisille on järjestetty elintapaohjauksen etäinfoja, joissa on jaettu tietoa terveellisistä elintavoista ja niitä tukevista palveluista alueellamme. Tilaisuuksien tallenteet ovat myös katsottavissa jälkikäteen Keusoten Youtube-kanavalla.

Hyvinvointialueen verkkosivujen Tukea hyvinvointiin ja terveyteen -kokonaisuutta jatkokehitettiin. Sivustolta löytyy asukkaille eri toimijoiden hyvinvointia ja terveyttä edistävää tietoa, tukea ja toimintaa helposti ja kattavasti.

Kehittämistyön yhteydessä sivustolle hankittiin Keski-Uudenmaan alueen toimintakalenteri. Toimintakalenterista asukkaat voivat etsiä hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen tuottamia hyvinvointia tukevia tapahtumia, toimintaa ja tukea. Toimintakalenterin rooliin kokeiltiin myös valtakunnallista Tarmoa-palvelutarjotinta, mutta sitä ei päädytty ottamaan käyttöön käyttäjäpalautteen ja kustannusten perusteella.

Kettuluuta-vertaispalveluohjaajat ovat koulutettuja vapaaehtoisia, jotka opastavat ja neuvovat asukkaita palveluasioinnissa. Hankekaudella Kettuluuta-yhteistyötä on jatkokehitetty, ja toiminta jatkuu vielä hankkeen jälkeenkin. Kettuluuta-koulutuksia ja tukipajoja järjestetään säännöllisesti. Kettuluuta-toimintaa järjestää Keski-Uudenmaan vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan tuki, Werkko ry yhdessä Keusoten ja Stop Huumeille ry:n kanssa.