Siirry sisältöön

Valvonta ja omavalvonta

Valvomme sekä omaa palvelutuotantoa että muualta ostettua tai palveluseteleillä järjestettyä yksityistä palvelutuotantoa.

Kuvassa sosiaali- ja terveyskeskuksen vastaanoton käytävä.

Meillä Keusotessa on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjänä vastuu palvelujen tuottamisen valvonnasta. Valvontavastuu koskee niin omaa palvelutuotantoa kuin muualta ostettua tai palvelusetelillä järjestettyä yksityistä palvelutuotantoa. Sosiaalipalveluissa vastuullamme on valvoa kaikkia Keusoten alueella toimivia sosiaalipalvelujen tuottajia, vaikka emme palvelua niiltä ostaisikaan. Myös aluehallintovirasto ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira valvovat toimintaa.

Valvonnan tehtävänä on varmistaa asiakkaiden perusoikeuksien toteutuminen, palvelujen laatu, lainmukaisuus, yhdenvertaisuus sekä potilas- ja asiakasturvallisuus. Valvonnan tarkoitus on edistää sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua ennaltaehkäisemällä epäasianmukaisia hoito- ja toimintakäytäntöjä ja puuttumalla säädösten vastaiseen tai muutoin virheelliseen menettelyyn tai laiminlyönteihin.

Laadimme kahdeksi vuodeksi kerrallaan sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaohjelman. Valvontaohjelma antaa toimintalinjat valvonnan toteuttamiseen ja kehittämiseen.

Omavalvonta on valvonnan tärkein muoto

Palveluntuottajan omavalvonta on aina ensisijainen valvonnan muoto. Toteutamme omavalvontaa itse omissa toiminnoissamme ja yksityiset palveluntuottajat toteuttavat sitä omissa toimintayksiköissään. Omavalvonnalla varmistetaan, että toiminnassa toteutuvat lainsäädännön ja laatusuositusten sekä palveluntuottajan itse omalle toiminnalleen asettamat vaatimukset. Omavalvonta perustuu riskien arviointiin, jossa toimintayksiköt arvioivat palvelujen ja palveluprosessien riskejä monipuolisesti asiakkaan näkökulmasta. Tarkoituksena on, että asiakkaan palveluissa esiintyvät epäkohdat ja palvelun onnistumisen kannalta epävarmat ja riskiä aiheuttavat tilanteet pystytään tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan riittävän aikaisessa vaiheessa. Omavalvonnan tavoitteena on, että henkilökunta arvioi koko ajan omaa toimintaansa, kuulee asiakkaita ja omaisia laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä ottaa asiakaspalautteen huomioon toiminnan kehittämisessä.

Valvontaa toteutetaan monin eri tavoin

Toteutamme sosiaalipalveluissa palveluntuottajien ennakoivaa ohjausta ja valvontaa monilla eri tavoilla. Valvonta perustuu vuorovaikutukselliseen, kannustavaan ja kehittämismyönteiseen toimintatapaan, joka ennaltaehkäisee mahdollisia riskejä ja tukee palvelujen kehittämistä. Valvonnan keinoja on mm.

  • ohjaus ja neuvonta
  • lupatarkastuskäynnit ja lausunnot aluehallintovirastolle palveluntuottajien lupahakemuksiin ja ilmoituksiin sekä tukipalveluntuottajien rekisteröinti
  • toiminnan aikaiset ohjaus- ja arviointikäynnit eli nk. valvontakäynnit
  • yhteistyötapaamiset ja koulutus-/infotilaisuudet palveluntuottajille
  • muu yhteydenpito palveluntuottajien kanssa (mm. ohjeet, tiedotteet, sähköpostit, puhelinkontaktit)
  • asiakastyytyväisyyskyselyt
  • palveluntuottajan säännöllinen raportointi ostopalvelusopimuksessa sovituista tiedoista
  • asiakaskohtaiset tapaamiset

Jälkikäteisen eli reaktiivisen valvonnan käynnistämme asiakaspalautteiden, muistutusten, kantelujen ja epäkohtailmoitusten perusteella. Selvitetämme asiaa palveluntuottajan kanssa keskustellen ja/tai kirjallisena ja dokumenttien perusteella tai voimme tehdä tarkastuskäynnin palveluntuottajan toimintayksikköön joko ennalta sopien tai ennalta ilmoittamatta. Annamme palveluntuottajalle mahdollisuuden korjata toimintansa. Ohjaamme palveluntuottajaa korjaaviin toimenpiteisiin ja reklamoimme sopimuksen mukaisesti.

Valvonnan raportointi

Raportoimme valvonnan toteutumisesta ja valvontaohjelman mukaisten kehittämistavoitteiden toteutumisesta vuosittain valvonnan vuosikertomuksella.

Seuraamme sosiaalipalvelujen ympärivuorokautisiin yksiköihin tekemiemme valvontakäyntien määriä kuukausittain. Tavoitteenamme on tehdä toiminnan aikaiset ohjaus- ja arviointikäynnit riippuen palvelusta joka vuosi tai joka toinen vuosi. Lisäksi seuraamme reaktiivisten tarkastuskäyntien määriä ja yksityisten palveluntuottajien yksiköihin tehtyjen lupatarkastuskäyntien määriä.