Siirry sisältöön

Tutkimustoiminnan ja opinnäytetöiden usein kysytyt kysymykset

Onko Keusotessa käytössä oma tutkijan työtila?

Pyrimme saamaan uuden tutkijan työtilan käyttöön keväällä 2022. Tiedotamme etenemisestä verkkosivuillamme.

Tulemme tarjoamaan tutkijoille mahdollisuuden hyödyntää virtuaalista tutkijan työtilaa osana tutkimuksen toteutusta. Tutkijan työtilassa hyödynnettävät aineistot poimitaan tietoaltaasta aina tutkimuskohtaisesti.

Toisiolain (552/2019) myötä tutkimusympäristöille on asetettu uudenlaisia tietoturvaan liittyviä vaatimuksia, jotka tulevat voimaan 1.5.2022. Keusote valmistelee yhteistyössä HYKS-ervan kanssa uutta tutkijan työtilaa, joka tulee vastaamaan toisiolain mukaisen tietoturvallisen käyttöympäristön vaatimuksiin. Uuden työtilan on tarkoitus tarjota tutkijoiden käyttöön myös perinteisempiä tilastojen käsittelyyn tarkoitettuja ohjelmia (mm. SPSS ja Stata).

Paljonko tietolupa maksaa Keusoten osalta Keusoten ulkopuolisille tietoluvan hakijoille?

Toisiolain tietopalveluhinnastoon pääset tutustumaan toisiolain alaista tutkimusta käsittelevältä sivulta:

Miten haen tietolupaa Keusotesta?

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle lähetetään tietolupahakemus, kun halutaan yksilötasoista aineistoa ainoastaan yhdeltä rekisterinpitäjältä eli Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelta.

Hakemuslomakkeen sekä tarkemmat ohjeet tietoluvan hakemiseen löydät toisiolain alaista tutkimusta koskevalta sivulta:

Mitä valitsen henkilötietojen käsittelyperusteeksi?

Henkilötietojen käsittely edellyttää aina laista löytyvää käsittelyperustetta. Tietosuoja-asetuksessa on kuusi eri perustetta, joilla henkilötietojen käsittely on mahdollista:

  • rekisteröidyn suostumus
  • sopimus
  • rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite
  • elintärkeiden etujen suojaaminen
  • yleistä etua koskeva tehtävä tai julkinen valta
  • rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettu etu

Lue lisää henkilötietojen käsittelyn oikeudellisista perusteista Tietosuojavaltuutetun toimiston nettisivuilta:

Mikä on anonyymia dataa?

Tietojen anonymisointi tarkoittaa henkilötietojen käsittelyä niin, että henkilöä ei enää voida tunnistaa niistä. Tiedot voidaan esimerkiksi karkeistaa yleiselle tasolle (aggregoida) tai muuttaa tilastolliseen muotoon siten, etteivät yksittäistä henkilöä koskevat tiedot ole enää tunnistettavassa muodossa.

Tietojen anonymisoinnissa tunnistamisen täytyy estyä peruuttamattomasti ja siten, että rekisterinpitäjä tai muu ulkopuolinen taho ei voi enää hallussaan olevilla tiedoilla muuttaa tietoja takaisin tunnistettaviksi. Tästä syystä anonymisoituja tietoja ei katsota henkilötiedoiksi eikä niihin sovelleta tietosuojasäännöksiä.

Mikä on pseudonyymia dataa?

Pseudonymisointi tarkoittaa henkilötietojen käsittelemistä siten, että henkilötietoja ei voida enää yhdistää tiettyyn henkilöön ilman lisätietoja. Esimerkiksi henkilötietojen koodaaminen on pseudonymisointia. Koodattuja tietoja ei voida yhdistää tiettyyn henkilöön ilman koodiavainta. Koodiavaimen haltija voi kuitenkin purkaa tietoaineiston salauksen ja helposti tunnistaa uudelleen jokaisen rekisteröidyn. Tästä syystä pseudonymisoidut henkilötiedot ovat yhä henkilötietoja ja niiden käsittelyssä on sovellettava tietosuojasäännöksiä.

Kuinka huomioin tietosuojan tutkimuksen eri vaiheissa?

Kaikki henkilötietoihin kohdistuvat toimenpiteet suunnittelusta keräämiseen, käsittelyyn ja henkilötietojen poistamiseen ovat henkilötietojen käsittelyä.

Tieteellisen tutkimuksen tietosuojapolku opastaa, miten huomioida tietosuoja tutkimuksen ja tietojen elinkaaren eri vaiheissa. Tietosuojapolkuun pääset tutustumaan tietosuojavaltuutetun toimiston sivulta.

Suunnittelen tutkimusta, johon kerätään tutkittavien sairaskertomuksista aineistoja muistakin sote-organisaatioista kuin Keusoten yksiköistä. Tarvitaanko tutkimukselle Findatan tietolupa?

Kyllä. Mikäli rekisteriaineistoa tarvitaan useammalta kuin yhdeltä rekisterinpitäjältä, tulee tietolupahakemus osoittaa Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomaiselle Findatalle.

Ohjeet tietoluvan hakemiseen useammalta kuin yhdeltä rekisterinpitäjältä löydät Findatan “Tietolupahakemukset”-sivulta.

Löydät lisätietoa kustannuksista Findatan Hinnasto-sivulta.

Mikä on tietopyyntö ja milloin se on tarpeen?

Tietopyynnöllä tarkoitetaan pyyntöä tarkastella henkilötiedoista muodostettua ryhmiteltyä (aggregoitua) tilastotietoa toisiolain mukaisessa käyttötarkoituksessa.

Tietopyyntö on tarpeen, kun tietotarve ei edellytä yksilötasoista tietoa, vaan tietotarpeen riittää kattamaan aggregoitu taulukkomuotoinen tilastotieto tai perustunnusluvut.

Toisiolain mukaisissa tietopyynnöissä tietopyynnöt myöntää Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomainen Findata, joka myös ohjeistaa tietopyyntöihin liittyvissä asioissa. Tarkemmat ohjeet tietopyynnön tekemiseen sekä hakemuslomakkeen löydät Findatan sivuilta.

Milloin tarvitsen tietoluvan?

Tietolupa tarvitaan, kun henkilötietoja käsitellään seuraaviin käyttötarkoituksiin, vaikka niitä ei olisi alun perin tallennettu mainitussa tarkoituksessa:

  • tilastointi
  • tieteellinen tutkimus
  • kehittämis- ja innovaatiotoiminta
  • opetus
  • tietojohtaminen
  • sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisohjaus ja -valvonta
  • viranomaisen suunnittelu- ja selvitystehtävä.

Lisätietoja sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä:

Teen AMK/YAMK/Pro gradu/maisterin tutkielma -lopputyötä. Mistä voisin saada aiheen tai tarjota omaa aihettani?

Keusote osallistuu vuosittain oppilaitosten ja yliopistojen tutkimus- ja opinnäytetöiden aiheita käsitteleviin infoihin. Mikäli teet harjoittelua Keusotessa, voit kysellä tutkimusaiheita myös suoraan yksikön esihenkilöltä. Lisätietoja saa osoitteesta tutkimusluvat@keusote.fi.

Minua pyydettiin tarkentamaan tutkimuslupahakemustani / tutkimussuunnitelmaani, miten toimin?

Mikäli tutkimussuunnitelmaan pyydetään täydennyksiä tai korjauksia, tulee korjattu suunnitelma toimittaa osoitteeseen tutkimusluvat@keusote.fi. Muutokset tulee ilmaista selkeästi merkittyinä. Tutkimuksen toteutusvaiheen saa aloittaa myönteisen päätöksen saavuttua.

Mitä pitää tehdä, kun tutkimuksen aikataulu, kohderyhmä tai tutkimusmenetelmä muuttuu?

Mikäli tutkimukseen tulee muutoksia ilmoita siitä viipymättä sähköisesti tutkimusluvat@keusote.fi, jotta voimme arvioida onko tutkimuslupaa tarvetta päivittää. Mikäli tutkimus muuttuu merkittävästi tulee tutkimuslupahakemus ja tutkimussuunnitelma päivittää.

Kuinka kauan tutkimusluvan saaminen kestää?

Toimita tutkimuslupahakemus Keusotelle hyvissä ajoin, sillä tutkimuslupahakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä noin 2–5 viikon kuluessa. Hakemuksia voi lähettää kirjaamoon ympäri vuoden. Loma-aikana (juhannuksesta heinäkuun loppuun) emme käsittele uusia tutkimuslupahakemuksia.

Huolehdithan, että kaikki tarvittavat tiedot ja liitteet ovat mukana hakemusta lähettäessäsi, sillä tutkimusluvan hakeminen kestää kauemmin, mikäli siihen tarvitaan tarkennuksia tai lisäselvityksiä.

Mitä tutkijan tulee tehdä, kun tutkimus on päättynyt?

Valmis tutkimus tulee palauttaa Keusotelle. Palauta valmistunut työ sähköpostitse pdf-muodossa Keusoten kirjaamoon. Ilmoita samalla Keusoten kirjaamoon mahdollisen tutkimusrekisterin hävittämisestä.

Pdf-dokumentin on oltava saavutettava ja täytettävä WCAG 2.1 -kriteerit tasoilla A ja AA. Lue lisää: saavutettava pdf-dokumentti.

kirjaamo.hva@keusote.fi Suutarinkatu 2, 05900 Hyvinkää (PL 46, 05801 Hyvinkää)

Mitä eroa on tutkimuksen vastuuhenkilöllä ja tutkimuksen yhteyshenkilöllä?

Tutkimukselle haetaan lupaa oppilaitoksessa hyväksytyllä tutkimussuunnitelmalla. Tutkimuksen vastuuhenkilö edustaa oppilaitosta tai tutkimusyhteisöä ja on esimerkiksi opinnäytetyön tai tutkimuksen ohjaaja.

Tutkimuksella tulee lisäksi olla nimetty yhteyshenkilö Keusotelta, jonka kanssa sovitaan käytännön järjestelyistä. Yhteyshenkilö toimii Keusoten edustajana tutkimuksessa ja auttaa tarvittaessa käytännön järjestelyissä (aineistokeruu, tiedottaminen) ja opastaa lupien hakemisessa. Opinnäytetyön ohjaajana voi toimia Keusoten yksikön työntekijä, jossa olet suorittanut opintoihin liittyvää harjoittelua tai ohjaajaa voi tiedustella sähköpostitse osoitteesta tutkimusluvat@keusote.fi.

Kuka voi hakea Keusoten tutkimuslupaa?

Tutkimuslupaa voivat hakea erilaisten tutkimus-, opinnäyte- ja selvitystöiden tekijät. Huom. Tutkimuslupaa haettaessa on hyvä olla jo sovittuna Keusoten yhteyshenkilö.

Mihin tutkimuslupaa tarvitaan?

Kaikille Keusotessa toteutettaville tutkimuksille tulee hakea tutkimuslupa. Tutkimuslupaa tulee hakea kaikkiin julkaistaviksi tarkoitettuihin tutkimuksiin, yhteistyöhankkeisiin ja opinnäytetöihin. Lupakäytäntö koskee myös kysely- ja haastattelututkimuksia. Aineiston keruuta ei voi aloittaa ennen kuin tutkimuslupa on myönnetty.