Rokotuspalvelut

Rokote antaa suojaa influenssa A -viruksen H5-alatyyppejä vastaan. Virus voi aiheuttaa ihmiselle vakavia hengitystieinfektioita, kuten keuhkokuumetta ja äkillistä hengityksen vajaatoimintaa (ARDS).

Ihmisen lintuinfluenssainfektion estäminen on tärkeää myös uuden pandemian torjuntakeinona. 

THL:n tutkimuksen mukaan yksi rokoteannos tuotti aiemmin rokottamattomista noin puolella ja kaksi rokoteannosta valtaosalla vasta-ainemääriä, joiden arvioidaan suojaavan lintuinfluenssaviruksen aiheuttamalta taudilta. Tulokset viittaavat siihen, että rokote tarjoaa suojaa nykyisin kiertäviä lintuinfluenssaviruksia vastaan.

Myyntilupaa varten tehdyt haittavaikutusarviot perustuivat turvallisuustutkimuksiin, joita tehtiin samankaltaisella H5N1-influenssarokotteella. Suomalaisen käyttökokemuksen perusteella ilmoitetut haittavaikutukset ovat olleet odotettujen kaltaisia. 

Rokotuksen jälkeen voi esiintyä paikallisoireita, kuten pistokohdan turvotusta, punoitusta tai kipua muutaman vuorokauden sisällä rokottamisesta. Lue lisää THL:n verkkosivuilta Rokotusraajan paikalliset oireet.

Rokotetulle voi tulla myös yleisoireita, kuten kuumetta, päänsärkyä, lihas- ja nivelkipuja, väsymystä tai pahoinvointia. 

Paikallisreaktioita ja ohimeneviä yleisoireita voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeillä. Paikalliset oireet tai yleisoireet eivät estä jatkorokotuksia.

Koska adjuvantti eli tehosteaine tehostaa rokotteen synnyttämää suojaa eli lisää rokotteen immunogeenisuutta, voi se samalla voimistaa rokotuksen jälkeen ilmeneviä paikallis- ja yleisoireita. Adjuvanttia sisältävä rokote voi aiheuttaa enemmän mm. kuumereaktioita. Samassa työpaikassa työskentelevien rokotuksia voidaan harkita porrastettavaksi, jotta mahdolliset poissaolot eivät häiritse työtehtäviä.

Vakavat haittavaikutukset kuten vakava allerginen reaktio, anafylaksia, ovat hyvin harvinaisia.

Lintuinfluenssarokotteen saavat maksutta ne 18 vuotta täyttäneet, joilla on työnsä tai muun olosuhteen vuoksi suurentunut riski saada lintuinfluenssatartunta. Lintuinfluenssatartunnan riski liittyy tiloihin ja tarhoihin, joilla tuotantoeläin tai hoidettava eläin tai lintu saattaa olla kontaktissa luonnonvaraisiin lintuihin tai niiden eritteisiin. Jos kontaktia luonnonvaraisiin lintuihin ei ole, ei henkilökunnan rokottaminen ole tarpeen.

Rokote annetaan:

• turkistilojen työntekijöille, turkistarhaajille ja heidän perheenjäsenilleen
• siipikarjatilojen työntekijöille, siipikarjatilallisille ja heidän perheenjäsenilleen
• harrastekanaloiden pitäjille ja heidän perheenjäsenilleen
• eläinlääkäreille, jotka työskentelevät turkiseläinten, siipikarjan tai luonnonvaraisten lintujen parissa
• henkilöille, jotka osallistuvat sairaiden ja kuolleiden lintujen tai eläinten käsittelyyn ja hävittämiseen tai tilojen puhdistamiseen, esimerkiksi eläinperäisten sivutuotteiden käsittelylaitoksissa työskentelevät
• lintujen rengastajille
• luonnonvaraisten lintujen hoitoloiden työntekijöille
• kotieläinpihojen ja lintutarhojen henkilöstölle
• laboratoriotyöntekijöille, jotka käsittelevät lintuinfluenssavirusta tai sitä mahdollisesti sisältäviä näytteitä
• lintuja käsitteleville riistanhoitajille
• epäillyn tai varmistetun lintuinfluenssatapauksen lähikontakteille

Jäykkäkouristus-kurkkumätä-hinkuyskärokotetta tarjotaan:

• Lapset saavat jäykkäkouristus-, kurkkumätä- ja hinkuyskärokotteet neuvolasta 3 kk, 5 kk, 12 kk ja 4 vuoden iässä (viitos- ja nelosrokotteet).
• Nuoret saavat jäykkäkouristus-, kurkkumätä- ja hinkuyskärokotteen (dtap-rokote)14–15-vuotiaina kouluterveydenhuollosta.
• Vuonna 1993 ja sen jälkeen syntyneille tarjotaan jäykkäkouristus-, kurkkumätä- ja hinkuyskärokote (dtap-rokote) 25-vuotiaana. Jos rokote on jäänyt 25-vuotiaana saamatta, sen voidaan antaa myöhemminkin. Puuttuva rokote voidaan antaa raskaana olevan puolisolle myös äitiysneuvolakäynnin yhteydessä.
• Raskaana olevat saavat rokotteen äitiysneuvolassa raskausviikoilla 16–32 raskauden seurantakäynnin yhteydessä. Rokote voidaan antaa myös raskausviikon 32 jälkeen.
• Sote-alan ammattilainen tai harjoittelija saa rokotteen, jos hän jatkuvasti hoitaa alle 12 kuukauden ikäisiä lapsia sote-tiloissa. Rokote voidaan tarjota myös työ- ja opiskeluterveydenhuollossa.
• Tehosterokote annetaan 25, 45 ja 65 vuoden iässä ja tämän jälkeen 10 vuoden välein. Tehoste voidaan antaa myös tapaturmatilanteissa, joissa on jäykkäkouristusvaara.

Yhdistelmärokote antaa suojan kolmelle sairaudelle:

• Jäykkäkouristuksen eli tetanuksen aiheuttaa bakteeri, jota esiintyy yleisesti maaperässä. Jäykkäkouristuksen riski kannattaa huomioida esimerkiksi ulkoillessa, puutarhatöissä ja mökkeillessä. Tartunnan voi saada esimerkiksi haavan, rikkoutuneen ihon tai eläimen pureman kautta.
• Hinkuyskä on bakteerin aiheuttama ylähengitysteiden infektio. Hinkuyskää esiintyy kaikenikäisillä, mutta tauti voi olla vaarallinen alle 6 kuukauden ikäisille ja puutteellisesti rokotetuille alle 1-vuotiaille.
• Kurkkumätä eli difteria on bakteerin aiheuttama nielun, kurkunpään, nenän tai ihon tulehdus.

Rokotteen saavat kansallisen rokotusohjelman osanamaksutta henkilöt, joilla on suurentunut riski saada kumpikin tartunta:

• säännöllistä hoitoa saavat, verenvuototautia sairastavat henkilöt
• pistämällä huumeita käyttävät 
• pistämällä huumeita käyttävien  läheiset, kuten perheenjäsenet, asuinkumppanit ja seksikumppanit
• miehet, joilla on seksiä miesten kanssa

Rokotusta suositellaan myös tietyissä työtehtävissä työskenteleville.  Työterveyshuolto arvioi, liittyykö työhön tai työmatkaan rokotustarve. Työnantaja maksaa nämä rokotukset.

Rokote voidaan antaa myös, kun henkilö matkustaa vapaa-ajallaan maahan, jossa esiintyy sekä hepatiitti A:ta että B:tä. Nämä rokotukset henkilö maksaa itse. Matkustusrokotusarviot ensisijaisesti digitaalisen matkustusterveyden esitietolomakkeen kautta tai puhelimitse rokotuspalveluiden puhelinpalveluista. Matkustusrokotuksista lisää kohdasta Matkailijan rokotukset.

Yhdistelmärokote on vaihtoehto erillisrokotteille. Rokotusohjelmassa käytetään Twinrix-rokotetta. Lapsille ja aikuisille on omat rokotevalmisteensa.

Twinrixin perusrokotussarjaan kuuluu kolme rokotusta, jotka annetaan kuukausina 0, 1 ja 6.

Kun suojaa tarvitaan nopeasti, voidaan poikkeustilanteissa 16 vuotta täyttäneille antaa rokotukset vuorokausina 0, 7 ja 21. Tässä tapauksessa pitkäaikaisen suojan varmistamiseksi tarvitaan vielä neljäs rokoteannos vuoden kuluttua ensimmäisestä annoksesta.

Tehosteita ei tarvita, sillä rokotussuoja on tämänhetkisen tiedon valossa elinikäinen.

Hepatiitti B leviää veri- ja seksikontaktien välityksellä.

Rokotteen saavat kansallisen rokotusohjelman osana maksutta:

• säännöllistä hoitoa saavat verenvuototautia sairastavat
• pistämällä huumeita käyttävät 
• pistämällä huumeita käyttävien läheiset, kuten perheenjäsenet, asuinkumppanit ja seksikumppanit
• miehet, joilla on seksiä miesten kanssa

Jos yllämainitulla riskiryhmään kuuluvalla ei ole suojaa A-hepatiittia vastaan, voidaan hänelle antaa hepatiitti A- ja B-yhdistelmärokotteen.

Suurentuneen tartuntariskin takia hepatiitti B -rokotteen saavat maksutta myös:

• hepatiitti B-infektiota sairastavien sekä oireettomien HBsAg-positiivisten henkilöiden vastasyntyneet lapset, seksikumppanit ja samassa taloudessa asuvat
• seksityöntekijät
• työharjoittelussa tartuntavaaraan joutuvat opiskelijat
• henkilöt, joilla on pistotapaturman tai muun verialtistumisen vuoksi vaara saada hepatiitti B -tartunta, ja jotka ovat altistuneet muualla kuin työtehtävissä. Tähän ryhmään voidaan lukea myös seksuaalirikosten uhrit. 
• alle 5-vuotiaat päiväkotilapset, kun ryhmässä tiedetään olevan HBsAg-positiivinen lapsi
• vastasyntyneet lapset, kun ainakin toinen vanhemmista on lähtöisin maasta, jossa hepatiitti B on yleinen
  Lista maista, joissa hepatiitti B on yleinen
• hepatiitti C-viruksella infektoituneiden äitien vastasyntyneet lapset

Rokotusohjelmassa käytetään Engerix-B- ja HBVAXPRO -rokotteita.  Lapsille ja aikuisille on omat rokotevalmisteensa:

• Engerix-B-rokote 0,5 ml kerta-annosruiskussa on 0-15-vuotiaille.
• EngerixB-rokote 1 mk kerta-annosruiskussa on 16 vuotta täyttäneille ja aikuisille.
• HBVAXPRO 10 mikrogrammaa -rokote 1 ml kerta-annosruiskussa on 16 vuotta täyttäneille ja aikuisille.

B-hepatiitin perusrokotussarjaan kuuluu kolme rokotusta, jotka annetaan kuukausina 0,1 ja 6. Neljän annoksen rokotussarjaa käytetään, kun suojaa tarvitaan nopeasti. Poikkeustilanteissa riskinarvioinnin perusteella voidaan aikuiselle antaa rokotukset päivinä 0, 7 ja 21. Tällöin annetaan vielä neljäs annos vuoden päästä ensimmäisestä rokotuksesta. 

Täyden rokotussarjan jälkeen yhdeksällä kymmenestä on tämänhetkisen tiedon valossa elinikäinen suoja.

Hepatiitti A tarttuu ruoan, juoman ja huonon hygienian kautta. 

Rokotteen saavat kansallisen rokotusohjelman osana ilmaiseksi henkilöt, joilla on suurentunut riski saada hepatiitti A-tartunta:

• säännöllistä hoitoa saavat, verenvuototautia sairastavat henkilöt
• pistämällä huumeita käyttävät
• pistämällä huumeita käyttävien  läheiset, kuten perheenjäsenet, seksikumppanit, asuinkumppanit
• miehet, joilla on seksiä miesten kanssa.

Jos yllämainitulla riskiryhmään kuuluvalla ei ole suojaa B-hepatiittia vastaan, voidaan hänelle antaa hepatiitti A- ja B-yhdistelmärokote.

Rokotusohjelmassa käytetään Havrix 1440 ELISA U/ml-rokotetta. Lapsille ja aikuisille on omat rokotevalmisteensa.

Havirix perusrokotussarjaan kuuluu kaksi pistosta, joista toinen annetaan 6 – 12 kuukautta ensimmäisen jälkeen. Kahden rokoteannoksen jälkeen ei tehosteita tarvita, sillä rokotussuoja on tämänhetkisen tiedon mukaan elinikäinen.

Rokote voidaan antaa myös altistuksen jälkeen. Sen suojateho on erinomainen, jos altistuksesta on kulunut enintään kaksi viikkoa.

Keusote ei kuulu puutiaisaivokuumeen riskialueeseen, jonka vuoksi Keusotessa annetaan TBE-rokotteita vain omakustanteisena.

Kansallisessa rokotusohjelmassa TBE-rokotteen saavat maksutta 3 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat henkilöt, joilla on kotikunta Suomessa ja jotka asuvat vakinaisesti riskialueilla tai jotka asuvat pitkäaikaisesti loma-asunnossa riskialueella. Maksuttomaan rokotukseen oikeutetut saavat rokotuksensa siltä hyvinvointialueelta, jolla rokotusohjelman riskialue sijaitsee.

THL on antanut rokotussuosituksia myös kansallisen rokotusohjelman ulkopuolisille alueille. Näiden riskialueiden TBE-rokotussuositukset perustuvat ilmaantuvuuteen ja tapauskohtaiseen harkintaan. Rokotettava kustantaa rokotuksen itse.

Tietyissä tilanteissa työnantaja huolehtii rokotussuojasta. Työnantaja maksaa rokotukset silloin, kun henkilöllä on suurentunut riski sairastua työnsä tai työmatkansa takia puutiaisaivotulehdukseen. Riskinarvio tehdään työterveyshuollossa.

Näet rokotustietosi OmaKannasta vuodesta 2013 alkaen. Kirjauduttuasi OmaKantaan, mene Terveystiedot-osioon ja valitse Rokotustiedot-osio. Tiedot voivat näkyä käyntipäivän mukaan tai yhteenvetoina rokotussuojan mukaan.

Joidenkin saamiesi rokotusten tietoja voi olla kirjattu myös hoitokäyntiesi yhteydessä tallennettuihin teksteihin. Voit hakea näitä tietoja aihehaulla, joka löytyy OmaKannan Terveystiedot-osiosta.

Jos rokotustietosi eivät näy OmaKannassa, voit tiedustella niitä paikasta, josta olet rokotuksen saanut. Olet voinut saada rokotuksen terveyskeskuksestasi, työterveydestä, yksityiseltä lääkäriasemalta tai esimerkiksi armeijasta. Rokotustiedot voivat löytyä myös omasta neuvola- tai rokotuskortistasi.

Voit pyytää rokotustietojasi Keusotelta täyttämällä digitaalisen tai paperisen julkisuuslain mukaisen tiedonsaantipyynnön.

Punkkeja eli puutiaisia esiintyy lähes koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Niitä esiintyy sekä metsässä että ruohikossa, erityisesti siellä missä on varjoista ja kosteaa. Riski punkin puremalle riippuu ympäristöstä. Punkki odottaa esimerkiksi ruohonkorrella ohi kulkevaa eläintä tai ihmistä, johon sitten tarrautuu.

Punkeilta voi suojautua:

• hyönteiskarkottein
• oikeaoppisella pukeutumisella, kun liikutaan riskialueilla: valitse vaaleat, pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet ja laittaa housunlahkeet sukkien sisään
• ihon ja vaatteiden säännöllisellä tarkastamisella punkkien varalta.

Ihoon kiinnittynyt punkki pitäisi poistaa mahdollisimman nopeasti esimerkiksi pinseteillä. Kun punkki poistetaan nopeasti, vähenee riski borrelioositartunnalle. Punkista mahdollisesti ihoon jäävät osat eivät enää voi aiheuttaa tartuntaa.

Borrelioosi on punkin välityksellä tarttuva bakteerin aiheuttama tauti, jota voidaan hoitaa antibiootein. Borrelioosin ei ole olemassa rokotetta, mutta sen tarttumista voi ehkäistä edellä mainituilla keinoilla. Tartunta tapahtuu vasta, kun punkki on ollut kiinnittyneenä iholle useamman tunnin. Kun punkin poistaa nopeasti, voi välttyä tartunnalta. Borrelioosille tyypillinen oire on yli 5 cm:n läpimittainen, laajentuva rengasmainen ihottuma puremakohdan ympärillä.

Puutiaisaivotulehdus eli TBE on punkin välityksellä tarttuva virustauti, jolle ei ole olemassa lääkehoitoa. Puutiaisaivotulehdukseen on kuitenkin olemassa rokote, joka suojaa taudilta. Ihon tarkistaminen punkkien varalta ei suojaa puutiaisaivotulehdukselta, sillä virus tarttuu ihmiseen minuuteissa. Kaikki punkin kehitysmuodot (toukat, nymfit ja aikuiset) voivat välittää tautia. Puutiaisaivotulehdus voi vaatia sairaalahoitoa.

TBE-rokotteita (“punkkirokotteita”) annetaan Keusotessa vain omakustanteisena. Jos haluat rokotteen omakustanteisena, soita rokotuspalveluiden puhelinasiointiin reseptiä ja ajanvarausta varten. Jos olet oikeutettu kansallisen rokotusohjelman mukaisesti maksuttomaan rokotukseen oleilemalla pitkiä aikoja riskialueella, saat rokotteen kyseisen riskialueen hyvinvointialueelta. Keusote ei kuulu riskialueeseen.