Kun ikääntyneen arki alkaa tuntua yksinäiseltä tai turvattomalta, yhteisöllinen asuminen voi tarjota uuden alun – paikan, jossa ei tarvitse pärjätä yksin, vaan saa elää omannäköistä elämää yhdessä muiden kanssa.

Järvenpäässä sijaitsevien Tammistokodin ja Pihlavistokodin palveluasumisen esihenkilöt Niina Lakua ja Johanna Mannila kuvaavat yhteisöllistä asumista lämpimänä ja turvallisena ympäristönä, jossa jokainen asukas kohdataan yksilönä.

– Meille on tärkeää, että asukas tuntee olonsa nähdyksi ja kuulluksi. Yhteisöllinen asuminen ei ole vain katto pään päällä – se on yhteisö, jossa voi kokea iloa, turvaa ja merkityksellisyyttä,” sanoo asiakasohjaaja Leila Ilves-Lehtinen.

Arki yhdessä – oma rauha säilyy

Yhteisöllisessä asumisessa arki rytmittyy yhteisiin hetkiin, mutta jokaisella on myös oma rauha. Asukkaat pääsevät vaikuttamaan toiminnan sisältöön, ja heidän toiveitaan kuunnellaan aidosti. Yhteisökahvit, toivekyselyt ja hoito- ja palvelusuunnitelmat varmistavat, että jokaisen ääni kuuluu.

– Jokaisen elämäntyyli ja rytmi ovat arvokkaita, ja ne pyritään säilyttämään osana arkea. Me haluamme rakentaa asumisesta juuri asukkaalle sopivan kokonaisuuden, kertoo Mannila.

Hoitohenkilökunta tukee asukkaiden hyvinvointia monin tavoin – arjen avustamisesta fysioterapiaan ja yhteisiin keskusteluihin. Asukkaiden rinnalla kuljetaan lempeästi, tukien toimintakykyä ja tuoden arkeen iloa.

Miten hakeutua yhteisölliseen asumiseen?

Asiakasohjaaja Leila Ilves-Lehtinen kertoo, että yhteisölliseen asumiseen hakeutuminen alkaa asiakasohjauksen kautta, ja prosessin voi käynnistää ikääntynyt itse, omainen tai sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen. Jos henkilö on kotihoidon asiakas, prosessi etenee omasairaanhoitajan kautta.

Läheiset ovat tärkeä osa asukkaan elämää – he voivat vierailla vapaasti ja osallistua arkeen ilman rajoituksia. Omaisten toiveet otetaan huomioon, ja heidän kanssaan käydään säännöllistä vuoropuhelua.

– Moni omainen kertoo, että huoli läheisen pärjäämisestä helpottuu, kun tietää, että apua saa nopeasti ja hoitovastuu on ammattilaisilla, sanoo Mannila.

Kenelle yhteisöllinen asuminen sopii?

On kuitenkin hyvä muistaa, että yhteisöllinen asuminen ei ole oikea vaihtoehto silloin, kun ikääntynyt tarvitsee säännöllistä hoitoa ja apua myös yöaikaan. Tällöin parempi ratkaisu on ympärivuorokautinen palveluasuminen.

– Yhteisöllinen asuminen sopii parhaiten silloin, kun arjessa pärjää pääosin omatoimisesti, mutta kaipaa turvaa, seuraa ja tukea päivittäisiin asioihin. Jos hoivan, hoivan ja valvonnan tarve on jatkuvaa myös öisin, ympärivuorokautinen palveluasuminen tarjoaa oikeanlaista tukea ja turvaa, toteavat Mannila ja Lakua.

Yhteisön voima arjessa

Vastaava sairaanhoitaja Annakaisa Lahti kertoo, että yhteisöllisestä asumisesta on kertynyt paljon hyviä kokemuksia. Asukkaiden välille on syntynyt ystävyyssuhteita, ja yhteisön voima näkyy arjen pienissä hetkissä – naurussa, keskusteluissa ja yhdessä tehdyissä asioissa.

– Yhteisöllinen asuminen tuo elämään lämpöä, turvaa ja toivoa. Se voi olla juuri se oikea paikka, jossa ikääntynyt saa elää arvokasta ja rikasta elämää – omassa rauhassa, mutta ei yksin, kiteyttää Lakua.

Kiinnostuitko yhteisöllisestä asumisesta?

Ota yhteyttä ja kysy lisää: Ikääntyneiden neuvonta ja ohjaus p. 019 226 0403.