Siirry sisältöön

Suomalaiset pitävät arvossa julkisia palveluita ja haluavat taata niiden rahoituksen

Tuoreen kyselyn mukaan suurin osa kansasta katsoo, että julkiset palvelut ovat olennaisia toimivan arjen kannalta. Kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinaosapuolet kampanjoivat huhtikuussa yhdessä julkisen työn arvostuksen ja riittävän rahoituksen puolesta.

Kuvassa on mintun värisellä taustalla teksti: "Missä elämä ja arki, siellä julkinen työ aj sitä tekevät ammattilaiset."

Kansalaiset arvostavat kunnissa ja hyvinvointialueilla tehtävää työtä ja haluavat taata niiden lakisääteisille palveluille riittävän rahoituksen. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta (89 %) katsoo, että kunnissa ja hyvinvointialueilla tuotetut palvelut ovat toimivan arjen kannalta tärkeitä tai erittäin tärkeitä.

Lähes yhtä moni on sitä mieltä, että valtion tulee varmistaa kunnille ja hyvinvointialueille riittävä rahoitus lakisääteisten palvelujen tuottamiseen. Samaa tai täysin samaa mieltä tästä väittämästä oli 86 prosenttia vastaajista.

Tulokset käyvät ilmi Taloustutkimuksen kyselystä, jossa yli tuhannelta suomalaiselta kysyttiin näkemyksiä kunnissa ja hyvinvointialueilla tehtävän työn ja julkisten palveluiden merkityksestä. Kyselyn tulokset on painotettu niin, että ne edustavat Manner-Suomen yli 15-vuotiasta väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen ja puoluekannan mukaan.

Tutkimuksen tilasivat työnantajajärjestö Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja palkansaajia edustavat kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöt JAU, JUKO ja Sote ry.

– Julkinen työ mahdollistaa toimivan arjen,

sanovat KT ja kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöt JAU, JUKO ja Sote ry.

Eniten julkista työtä arvostavat naiset ja korkeasti koulutetut

Kyselyn mukaan peräti kolme neljästä suomalaisesta (74 %) kokee kunnissa ja hyvinvointialueilla tehtävän julkisen työn merkitykselliseksi tai erittäin merkitykselliseksi omassa elämässään.

Julkiset palvelut ovat erityisen tärkeitä naisille. Niitä piti merkityksellisinä tai erittäin merkityksellisinä omassa elämässään naisista peräti 82 prosenttia, kun miehistä näin ajatteli 66 prosenttia.

Erittäin merkityksellisinä julkisia palveluita pitivät muita useammin korkeasti koulutetut (ammattikorkeakoulu 41 %, yliopisto 40 %), yrittäjät ja johtavassa asemassa olevat (43 %), yli 65-vuotiaat (40 %) ja eläkeläiset (40 %). Koko kyselyssä erittäin merkityksellisinä palveluita piti 37 prosenttia.

Kyselytutkimuksen avovastauksissa kansalaiset nostivat esiin muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden, varhaiskasvatuksen, opetuksen, kirjastojen, tienhoidon, vesihuollon ja virkistysalueiden ylläpidon tärkeyttä.

Kansalaisille näkyvien palveluiden taustalla vaikuttaa useita muitakin ammattiryhmiä, jotka eivät näy, mutta joita ilman palvelut eivät pyörisi. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi hallinto, ict-palvelut, puhtaus- ja ravitsemispalvelut, energiantuotanto, palo- ja pelastustoimi, välinehuolto sekä kiinteistönhoito.

Kampanja julkisen työn puolesta

Kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinaosapuolet kampanjoivat kehysriihen alla yhdessä julkisen työn merkityksen ja arvostuksen puolesta. Järjestöjen mukaan julkinen työ on Suomen tärkein sijoitus, koska sen tuottamat palvelut kannattelevat Suomea kaikkina aikoina.

Tärkein sijoitus -kampanja alkoi pääsiäisen jälkeen 2.4. ja näkyy Tärkeissä töissä – sekä järjestöjen omilla sosiaalisen median kanavilla.

– Suomi on maailman onnellisin maa seitsemättä vuotta peräkkäin, se on merkittävissä määrin kunnissa ja hyvinvointialueilla tehtävän työn ansiota. Julkinen sektori mahdollistaa koko yhteiskunnan toiminnan,

sanovat KT, JAU, JUKO ja Sote ry.

Turvallinen yhteiskunta ja tehokkaat julkiset palvelut takaavat kansalaisille toimivan arjen. Peruspalvelut antavat koulutuksen, osaamisen ja infrastruktuurin myös yritysten käyttöön. Julkinen ala huolehtii myös heikoimmista, siksi laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut täytyy taata kaikkialla Suomessa.

Järjestöjen mukaan valtion vastuulla on varmistaa riittävä perusrahoitus ja toimintaedellytykset, jotta kunnat ja hyvinvointialueet kykenevät onnistuneesti suoriutumaan lakisääteisistä tehtävistään ja velvoitteistaan.

Taloustutkimuksen toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1149 suomalaista 4.3–6.3.2024. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Manner-Suomen yli 15-vuotias väestö, ja otos muodostettiin satunnaisotannalla Taloustutkimuksen Internet-paneelin jäsenistä. Kyselyn tilastollinen virhemarginaali on 95 %:n luotettavuustasolla koko otoksesta suurimmillaan noin ± 3,0 prosenttiyksikköä.

Missä elämä ja arki, siellä julkinen työ ja sitä tekevät ammattilaiset.

Markku Jalonen, toimitusjohtaja, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Håkan Ekström, puheenjohtaja, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL (JAU)
Katarina Murto, hallituksen puheenjohtaja, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO
Silja Paavola, puheenjohtaja, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer (Sote ry)
Millariikka Rytkönen, puheenjohtaja, Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy (Sote ry)
Jonna Voima, puheenjohtaja, Ammattiliitto Jyty (JAU)