Ammattilaisverkoston tarkoituksena on muun muassa kehittää eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä ja vähentää nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden sirpaleisuutta.

Monialainen joukko nuorten aikuisten parissa työskentelevien sote-ammattilaisia ja esihenkilöitä kokoontui ensi kertaa syyskuun lopulla Järvenpää-talolla. Verkostotapaamisten tarkoituksena on tehdä toimijat tutuiksi toisilleen ja jakaa hyviä käytäntöjä. Tilaisuudessa kuultiin mielenkiintoisia esityksiä muun muassa THL:n edustajilta.

– Olemme perustaneet ammattilaisverkoston mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämiseksi nuorten aikuisten tueksi. Verkostoon on kutsuttu laaja-alaisesti nuorten aikuisten parissa työskenteleviä ammattilaisia Keusoten alueelta. Osana kehittämistyötä on nuorten itsensä ääni, mitä he toivovat, kertoo Keusoten hankepäällikkö Susanna Maijanen.

Nuorten aikuisten erityistarpeet huomioitava

Projektipäällikkö Anu Vähäniemi THL:n Sujuvat palvelut-projektista toi puheenvuorollaan esiin, että nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdehaasteet ovat valtakunnallisia ongelmia, ja tilanne on pahentunut viime vuosina. Mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvät syyt ovat jo ohittaneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet yleisimpänä syynä pitkille sairauspoissaoloille, myös nuorten aikuisten kohdalla.

Nuorten erityistarpeiden huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää ratkaisuja etsiessä. Muun muassa lyhytterapeuttiset interventiot sekä erilaiset omahoito-ohjelmat ovat auttaneet monia, mutta edellyttävät nuoren omaa motivaatiota ja aktiivista osallistumista toimiakseen. Sekalainen palveluverkko voi myös osaltaan nostaa kynnystä hakeutua palveluihin. Hyvinvointialueiden tuleekin panostaa saumattomiin perustason ja erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluihin nuorille aikuisille.

Riski pudota palveluiden ulkopuolelle on suuri

THL:n YEE-hankkeen hankepäällikkönä toimiva Tanja Hirschovits-Gerz haastoi kuulijat pohtimaan, miten nuorten aikuisten palvelut järjestetään niin, ettei kukaan putoa palveluiden ulkopuolelle. Putoamisriski korostuu muun muassa palveluiden välisissä siirtymissä.

Jos nuori jää esimerkiksi täpärästi tietyn diagnoosin ulkopuolelle, tai ei muuten ole ”tarpeeksi oireileva”, häntä saatetaan pompottaa palvelusta toiseen. Myös monialaista tukea tarvitsevien nuorten on usein vaikeaa saada tilanteeseensa kokonaisvaltaista apua. Tällaisissa tilanteissa on usein vaarana, että nuoren ja hänen läheistensä jaksaminen ei enää riitä. Siksi onkin tärkeää huomioida myös nuorten aikuisten vanhempien ja muiden läheisten tuki osana nuorten aikuisten palvelukokonaisuutta.

Lisätietoja

Susanna Maijanen, hankepäällikkö
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelut
susanna.maijanen@keusote.fi

Verkoston ja sujuvien palvelujen kehittäminen alkoi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rahoittamassa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa. Hankkeen päättyessä vuoden lopulla kehitystyö siirtyy osaksi RRP2-hanketta, joka kuuluu Suomen Kestävän kasvun ohjelmaan. Ohjelman rahoittaa Euroopan Unionin kertaluontoinen elpymisväline (NextGenEU).