Kohti hyvinvointialuetta: Yhteisö tukee irti päihteistä
Vuodenvaihteessa aloittavan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen ammattilaisiin liittyy myös Ridasjärven päihdehoitokeskuksen, Ridiksen, noin 40 työntekijän tiivis joukko. Päihdehuollon asiantuntijoita, sosiaali- ja terveysalan taitajia, ohjaajia, työtoiminnan vetäjiä – jokaista heistä tarvitaan ympärivuorokautisesti pyörivän yksikön toimimiseen ja asiakkaiden tukemiseen kohti päihteettömyyttä.
Reilun kymmenen kilometrin päässä Hyvinkään keskustasta, Ridasjärven maalaismiljöössä, sijaitsee päihderiippuvuuksien hoitoon erikoistunut, pian jo 100-vuotias Ridasjärven päihdehoitolaitos. Ajan saatossa rangaistuslaitosmaisesta, aikanaan ehkä hieman pelottavaakin mainetta kantaneesta työlaitoksesta on muovautunut omalla erikoisalallaan ammattilaistenkin arvostama, yli 50 asiakkaan päihdehoitolaitos. Tiiviissä yhteisössä kuntoudutaan alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden sekä sekakäytön rankoistakin käyttökierteistä.
Kun avohoidon keinot loppuvat
Päihdeongelmaa pyritään aina alkuun ratkaisemaan avohoidon keinoin. Ensin yhteydenotolla omaan hoitovastaavaan taikka terveysaseman kiirevastaanottoon. Yöaikaan ja viikonloppuisin hakeudutaan Hyvinkään sairaalan yhteispäivystykseen. Mikäli avohoidon toimilla kierrettä ei saada poikki, voi tiivis laitoshoitojakso Ridasjärven yksikössä olla seuraava askel toipumiseen.
Ridiksessä ei eletä lukkojen takana, vaan laitosasiakkuus perustuu avohoidon tapaan vapaaehtoisuuteen. Tarkoitus ei siis ole eristää yhteiskunnasta, vaan kuntoutettavalle pyritään päiväohjelmaan sitouttamalla löytämään kateissa olevat arjen rutiinit takaisin.

Asiakkaiden ikähaitari on laaja: Ridiksen juniorit ovat nippanappa täysikäisiä, ikänestorit lähentelevät jo 90 ikävuotta. Riippuvuusongelma ei siis katso ikää. Se ei myöskään valikoi päihdekierteeseen joutuneen sukupuolta. Ridis on kaikille avoin hoitoyksikkö. Hoitoon pääsevät myös pariskunnat samanaikaisesti.
Ridiksessä laitosjaksojen kestot vaihtelevat paljon. Lyhyet katkaisuhoidot, katkot, kestävät vain joitakin vuorokausia hieman päihteestä riippuen. Katkolla pyritään lääkinnällisin keinoin helpottamaan pahimpia vieroitusoireita. Kuntoutukseen asiakas siirtyy ”kun pahimmasta on selvitty”.
Varsinainen päihdehoitojakso on kestoltaan keskimäärin kuukauden mittainen. Toisinaan tilanteen selkeä korjaantuminen vaatii useitakin kuukausia. Ridasjärven hoitotapa perustuu ryhmissä toimimiseen, vertaisilta saatavaan tukeen ja ymmärrykseen.
Jo hoitojaksolle tultaessa asiakas ohjautuu juuri hänen tarpeisiinsa soveltuvaan ryhmään, kuntoutusyhteisöön. Omasta yhteisöstä muovautuukin yleensä tiivis ja toisiaan tukeva porukka, missä uskaltaudutaan ruotimaan hyvinkin syvälle meneviä, vaikeita aiheita. Ridiksessä myös asutaan pääsääntöisesti omassa kuntoutusyhteisössä yhden tai kahden hengen soluasunnoissa.
Tulevat muutokset eivät pelota, niitä lähinnä odotetaan
Ridasjärven päihdehoidossa työskentelevät sosiaaliohjaaja Saana Koskiniemi sekä lähihoitaja-ohjaaja Krista Tuohioja kertovat Ridiksen henkilökunnan olevan odottavaisin mielin, mutta myös varsin innoissaan muutaman kuukauden päässä olevasta muutoksesta hyvinvointialueen työntekijöiksi. Siihen ei suhtauduta pelon sekaisin tuntein, vaan Koskiniemi esimerkiksi kertoo kovasti jo odottavansa avautuvia mahdollisuuksia mm. asiakkaan hoitohistoriaa ja lääkitystietoja selvitettäessä.

Suureen yhteisöön liittymistä ei ole otettu negatiivisena muutoksena, vaan ridisläisten jopa poikkeuksellisen tiivis me-henki elää ja hengittää varmasti tulevaisuudessakin. Muutoksen myötä heillä on asiantuntijoina selkeä toive päästä jakamaan omaa erityisosaamistaan, kun missä tahansa hyvinvointialueemme yksiköistä tarvitaan pitkän kokemuksen tuomaa tietotaitoa päihdekuntoutuksesta.
Ridistä voi verrata pieneen kyläyhteisöön, jossa asukkaalle löytyy fyysisen ja henkisen hoidon rinnalle myös elämän sosiaalisempi puoli, pienet työtehtävät, liikunta sekä elintärkeä vertaisten tuki. Jo pelkkä perusturvallisuuden tuoma tunne, uni ja säännölliset päivärutiinit – unohtamatta kunnon ruokaa – ovat monelle Ridasjärvellä hoitojakson läpikäyneelle olleet ne omaan, hankalaan tilanteeseen havahduttaneet asiat.
”Päihteiden ongelmakäyttäjän tuomitseminen ja syyllistäminen tilanteessa, missä hän on apua vihdoin tullut hakemaan, ei missään tapauksessa ole toimiva hoitotapa. Rehellisyys ja asiakkaan silmien avaaminen totuudelle hänen tilanteestaan on varmin keino keskinäisen luottamuksen löytymiseen”,
Krista Tuohioja toteaa
Rankka päihdekierre on saattanut suistaa esimerkiksi pahaan velkaantumiseen, eroon taikka työkyvyttömyyteen. Matka päihteettömyyteen on poikkeuksetta vaikea, eli tarvitaan korjausliikkeitä useimmille elämän osa-alueille. Ridiksen moniammatilliset tiimit tulevatkin kuntoutujan tueksi juuri tällä tavoin, eli etsimään ratkaisuja arjen asioihin ja selvittämään reittiä asiakkaalle niin, ettei tie päihteettömään tulevaan olisi liian kuoppainen. Päihdehoidon tarkoitus on vahvistaa jo asiakkaassa itsessään herännyttä halua muutokseen.
”Jokainen ongelmakäyttäjä on ansainnut mahdollisuuden. Yhden tai lukuisia. Kenestä tahansa voi tulla päihderiippuvainen, mutta kuka vain voi myös raitistua”,
sosiaaliohjaaja Saana Koskiniemi muistuttaa
Ridasjärven päihdehoitokeskus toimii osoitteessa Kylä-Katilantie 181, Hyvinkää.