Siirry sisältöön

Hyvinvointialueiden rahoitus riittämätön: Uusia toimenpiteitä tarvitaan 30 miljoonan euron edestä

Hyvinvointialuelainsäädäntö velvoittaa hyvinvointialueita kattamaan alijäämänsä viimeistään vuoden 2026 tilinpäätöksessä. Keusoten alijäämän kattamiseksi ja lainanottovaltuuden saamiseksi aluevaltuusto hyväksyi huhtikuussa 2024 tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman vuosille 2024–2026.

Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman tavoitteena on vastata valtion edellyttämään sote-menojen leikkaukseen, mutta rakenteita ja toimintamalleja uudistamalla siten, että alueen asukkaille voidaan edelleen tarjota vaikuttavia palveluja, hyvinvointialueen riittävä henkilöstö turvataan ja talouden kantokykyä parannetaan.

Ohjelmalla tavoitellaan vuosien 2024–2026 aikana noin 63 miljoonan euron säästöjä, joista noin kuusi (6) miljoonaa kohdentuu vuodelle 2024. Parhaillaan käynnissä olevat yhteistoimintaneuvottelut saadaan päätökseen toukokuun lopulla.

Tuoreet valtion rahoituslaskelmat edellyttävät tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaan uusia toimenpiteitä

Valtionvarainministeriö julkaisi huhtikuun lopulla rahoituslaskelmat, joissa on huomioitu vuoden 2023 tilinpäätösarvioiden 1,46 miljardin alijäämän aiheuttama jälkikäteistarkistus sekä valtion kevään kehysriihen vaikutukset.

Uusien valtion rahoituslaskelmien mukaan tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman sopeutustoimet eivät ole riittäviä, vaan jotta alijäämä voitaisiin kattaa määräaikaan mennessä, tulee uusia sopeuttamistoimia tehdä 30 miljoonan euron edestä.

Näitä sopeuttamistoimenpiteitä ei ole voitu huomioida tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmassa. Tämän vuoksi Keusotessa on käynnistetty valmistelutyö uusien sopeuttamistoimien mahdollisuuksista. Valtion edellyttämän tiukan alijäämän kattamisvaatimuksen vaarana on asiakkaiden palvelutason heikentyminen.

Vastine valtiolle julkisen talouden suunnitelmaan

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue totesi viime viikolla antamassaan vastineessaan valtion julkisen talouden vuoden 2025–2028 suunnitelmaan, että hyvinvointialueiden velvoite kattaa alijäämä lain edellyttämässä määräajassa on liian tiukka.

Tiukka alijäämän kattamisvelvoite voi aiheuttaa riskejä jopa asiakas- ja potilasturvallisuudelle. Hyvinvointialueen toimintaa sopeutetaan jo nyt toiminnoista, joilla tulisi taata lakisääteisten kehittämistoimien onnistuminen annetussa aikarajassa.

Alijäämän kattamisvelvoite asettaa hyvinvointialueet keskenään epäsuhtaiseen asemaan vaaditun talouden ja toiminnan sopeuttamisen suhteen. Keusoten kuntayhtymätaustan vuoksi hyvinvointialueen rakenteita on jo tehostettu, jolloin mahdollisuudet toiminnan uudistamiseen ovat selkeästi rajatummat alueellamme.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue katsookin, että alueiden toiminnan vasta käynnistyttyä, tulisi alijäämän kattamisessa olla selkeästi pidempi siirtymäaika, jotta sopeuttamisohjelmien rakenteellisimmat ja kustannusvaikuttavimmat kehittämistoimenpiteet ennättäisivät vaikuttaa annetussa ajassa.