Perhehoito (Sijaisperhetoiminta)

Sijaisperheitä tarvitsevat kaiken ikäiset lapset ja nuoret. Tämän vuoksi tarvitaan myös erilaisia perheitä sijaisperheiksi.
Sijaisperhe antaa lapselle kodin joko väliaikaisesti (vastaanottoperhe) tai pitkäaikaisesti (pitkäaikainen sijaisperhe). Vastaanottoperheessä lapsi asuu hetkellisesti (usein vain joitain kuukausia) kriisitilanteen tai arviointitilanteen ajan ja palaa takaisin huoltajiensa luokse tai jatkaa matkaa pitkäaikaiseen sijaisperheeseen. Vastaanottoperheeseen lapset tulevat nopealla aikataululla. Pitkäaikaisessa sijaisperheessä lapsi asuu toistaiseksi (lapset ovat pääosin huostaanotettuja). Monet lapset asuvat jopa täysi-ikäisyyteen asti pitkäaikaisessa sijaisperheessä.
Sijaisperheessä olemisen aikana lapsen yhteys omiin läheisiin säilyy.

• Taitoa olla turvallinen ja luotettava aikuinen.
• Lapsirakkautta.
• Kykyä yhteistyöhön ja jaettuun vanhemmuuteen.
• Halua ja kykyä yhteydenpitoon lapsen läheisten kanssa.
• Aikaa ja vakaata elämäntilannetta, perheessä asuvan nuorimmaisen lapsen on oltava vähintään kaksivuotias.
• Riittävän tilavaa kotia; lapselle tulee osoittaa oma ikkunallinen huone/tila. Oma huone tulee olla viimeistään lapsen aloittaessa koulun.
• Perheen elämäntilanteen ja parisuhteen vakautta; parisuhteen tulee olla kestänyt vähintään noin viisi vuotta ja yhdessä asumisen vähintään noin kaksi vuotta.
• Sijaisperheeksi ryhtyminen on koko perheen yhteinen päätös, myös biologisten lasten.
• Perhehoitajana voi toimia pariskunta tai yksinelävä.

• Akuutti/toistuva/pitkäaikainen perhesosiaalityön ja/tai lastensuojelun asiakkuus.
• Akuutti/toistuva/pitkäaikainen toimeentulotuen asiakkuus.
• Akuutti/toistuva/pitkäaikainen päihde- tai mielenterveysongelma perheessä.
• Akuutti huoltajuuskiista.
• Kriisi omassa elämäntilanteessa.
• Vakava sairaus perheessä.
• Arjenhallinnan vaikeudet perheessä.

• Perheenjäsenten Digi- ja väestötietoviraston tiedot tarkistetaan.
• Lääkärin T-todistus valmennukseen tultaessa.
• Tarkistetaan mahdolliset lastensuojelun, perhesosiaalityön, aikuissosiaalityön ja perheoikeudellisen yksikön asiakastiedot, Kelan toimeentulotukitiedot sekä rikosrekisteriote. Nämä tiedot pyydetään siinä vaiheessa, kun lasta ollaan sijoittamassa perheeseen.

• Uuden tärkeän perheenjäsenen.
• Maksuttoman valmennuksen.
• Palkkion ja kulukorvauksen.
• Tukea Pihlajan vastuutyöntekijältä.
• Vertaistukea, ryhmämuotoista työnohjausta, koulutuksia ja virkistystä.

Sijaisperheeksi haetaan perhehoitaja/sijaisperhehakemuksella.

Lähetä meille alla oleva hakemus sähköisen asiointipalvelun kautta.
Kirjaudu sisään pankkitunnuksilla ja täytä sähköinen hakemus.

Vaihtoehtoisesti voit pyytää meitä postittamaan sinulle paperihakemuksen, jonka täytettyäsi lähetät meille osoitteeseen:
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Perhehoitoyksikkö Pihlaja
PL 46
05801 Hyvinkää

Ennen hakemuksen lähettämistä voit halutessasi ottaa yhteyttä:

Hakemuksen vastaanotto
Saat hakemuksen lähettämisen jälkeen sähköpostiisi viestin, jossa hakemus kuitataan vastaanotetuksi. Viestissä on myös Pihlajan sosiaalityöntekijöiden yhteystiedot sekä tiedot hakemuksen jatkokäsittelystä.

Hakemuksen käsittely

Lausuntopyynnöt
Hakijan suostumuksella tarkistetaan asuinpaikkakunnan sosiaalitoimelta (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 16§) lastensuojelun, perhesosiaalityön, aikuissosiaalityön ja perheoikeudellisen yksikön asiakastiedot. Tämän lisäksi tarkistamme mahdollisen toimeentulotukiasiakkuuden Kelalta sekä tiedot Väestörekisteristä. Mikäli hakija on toiminut aiemmin tukiperheenä ja/tai sijaisperheenä jonkun muun tahon kautta, pyydetään myös yhteistyökokemuksista lausunto.
Prosessin aikana perhe toimittaa Pihlajan sosiaalityöntekijöille myös lääkärin T-todistuksen. Pihlajan sosiaalityöntekijä ohjeistaa näiden hankkimisen ensimmäisen tapaamisen yhteydessä.

Yhteydenotto hakijaan
Noin kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus on vastaanotettu ja kaikki dokumentit on saatu, Pihlajan sosiaalityöntekijä ottaa hakemuksen lähettäjään yhteyttä.
Yhteydenotossa sovitaan valmennukseen osallistumisesta tai perheselvityksen aloittamisesta.
Perheselvitys tehdään perheille, jotka ovat käyneet PRIDE-valmennuksen muualla kuin Pihlajassa tai toimineet jo sijaisvanhempana muun tahon kautta. Perheselvityksessä Perheen vanhempia tavataan 2 – 3 kertaa ja tutustutaan näin perheen kokonaistilanteeseen.

Ennen sijaisperhetoiminnan aloittamista on käytävä sijaisperheille tarkoitettu valmennus.
Pihlajassa perheet valmennetaan PRIDE-nimisellä valmennuksella (Huom! Tämä on eri asia kuin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen Pride-yhteisö).

Sijaisperhevalmennuksen nimi PRIDE muodostuu sanoista:
P = Parents´= vanhempien
R = Resources for = voimavara johonkin eli
I = Information = tietoon
D = Development = kehittymiseen
E = Education = oppimiseen.

Ennen valmennukseen osallistumista on lähetettävä Sijaisperhehakemus Pihlajaan. Kun hakemus on saapunut Pihlajaan otamme yhteyttä hakijaan.

Valmennuksen tavoitteena on tuoda perheelle lisää tietoa sijaisvanhemmuudesta, lapsen kehityksestä sekä yhteistyöstä lapsen biologisen perheen kanssa ja lapsen tukemisesta perhesuhteissaan. Sijaisperhevalmennus on prosessinomainen (9 ryhmätapaamista ja lisäksi perhekohtaisia tapaamisia), ja sen aikana perheellä on mahdollisuus miettiä omaa halukkuuttaan ja valmiuttaan ryhtyä sijaisperheeksi. Valmennus ei sido sijaisvanhemmaksi ryhtymiseen.

Valmentajina toimivat Pihlajan sosiaalityöntekijä ja hänen työparinaan on kokenut sijaisperhevanhempi.

Perheen molemmat vanhemmat osallistuvat valmennukseen.
Valmennus kestää keskimäärin kuusi kuukautta.
Valmennus on osallistujille maksuton.

Perhehoitoyksikkö Pihlaja valmentaa perheitä omaan tarpeeseen ja käyttöön.

Tietoa tulevista valmennuksista:

Sijaisperheeksi hyväksyminen

Mikäli sijaisperhe hyväksytään valmennuksen tai perheselvityksen jälkeen ja perhe haluaa Pihlajan kautta toimia sijaisperheenä, aktivoidaan perhe Pihlajan käyttöön odottamaan mahdollista lapsen sijoitusta perheeseen. Perheellä on mahdollisuus esittää omat toiveensa sijoitettavasta lapsesta ja aikataulusta lapsen sijoitukseen liittyen. Lähtökohtana on kuitenkin aina etsiä sijoitettavalle lapselle hänen tarpeisiinsa nähden mahdollisimman sopiva perhe.

Perhe toimittaa rikosrekisteriotteen siinä vaiheessa, kun perheen kanssa allekirjoitetaan toimeksiantosopimus. Toimeksiantosopimus tehdään, kun perheeseen sijoitetaan lapsi.

Vastaanottoperheet täyttävät lapsen asioista vastaavalle sosiaalityötekijälle säännöllisesti havainnointilomakkeen.

PRIDE-valmennus antaa tietoa ja mahdollisuuden pohtia omia valmiuksiaan sijaisvanhemmaksi. Toiminnan aloittamisen myötä sijaisvanhempi hankkii erityistä tietoa ja taitoa täydennyskoulutusten ja työnohjausten kautta. Perhehoitajuus vaatii itsensä kehittämistä ja valmiutta vastaanottaa uutta tietoa ja taitoa. Sijaisperheitä sitoo salassapito- ja vaitiolovelvollisuus sekä lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus. Perhehoitajia tuetaan tehtävässään ja toiminnan lainmukaisuutta ja laatua valvotaan.

Sijaishoitajat toimivat perhehoitoon sijoitetun lapsen hoitajina perhehoitajan lakisääteisen vapaan aikana. Sijaishoitajien toimeksiantosopimukset vapaiden sijaistamisen osalta ovat voimassa toistaiseksi. Perhehoitajat voivat sijaistaa toisiaan tai sijaishoitaja voi olla esimerkiksi perhehoitajan tai sijoitetun lapsen lähiverkostosta.

Sijoituksen aikainen tuki on tarkoitettu kaikille Pihlajan kanssa toimeksiantosuhteessa oleville perheille.

Perhehoitajien teemaillat

Teemailtoja pidetään sijaisperheille ajankohtaisista aiheista, kuten kiintymyssuhde, terapeuttinen vanhemmuus, sijaissisaruus, jaettu vanhemmuus, sukulaissijaisvanhemmuus jne. Teemaillat ovat avoimia kaikille sijaisperheille, jotka toimivat Pihlajan sijaisperheinä. Teemailtojen ajankohdat ilmoitetaan erikseen.

Perhehoitajien ryhmätyönohjaukset

Ryhmätyönohjaus on tarkoitettu perhehoitajille. Ryhmää ohjaa koulutettu ulkopuolinen työnohjaaja. Uuden perhehoitajan on mahdollista aloittaa ryhmä kesken kauden. Näissä tapauksissa perhehoitajan tulee ottaa Pihlajan työntekijään yhteyttä. Työnohjaus on oman perhehoitajuuden tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla. Se on esim. rooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä. Työnohjausryhmissä ei ole ohjaajan suunnittelemaa ohjelmaa tai alustusta, vaan keskusteltavat ja pohdittavat aiheet nousevat ryhmästä, sen jäsenistä ja heidän tarpeistaan. Ryhmämuotoisuus mahdollistaa myös vertaistuen. Ryhmät käynnistyvät tammikuussa ja kokoontuvat jouluun saakka.

Ryhmätyönohjausta järjestetään myös kohdennetusti läheisverkosto-/sukulaissijaisperheille ja lyhytaikaisille perhehoitajille.

Sijaisisien vertaisryhmä

Vertaisryhmän tarkoituksena on käydä teemallisesti läpi sijaisisyyteen liittyviä haasteita, erityisesti mies- ja isyyden näkökulmasta. Tarkoituksena on tarjota isille mahdollisuus kokemuksellisesti ja tarinallisesti jakaa sijaisisyyden haasteita ja iloja. Teemat valitaan yhdessä ryhmän kanssa.

Ryhmäkoko on maksimissaan 10 osallistujaa. Ryhmä kokoontuu muutaman kerran kevään ja syksyn aikana. Ryhmään voi ilmoittautua kesken kauden.

Täydennyskoulutus

Perhehoidon tietopaketti

PRIDE-valmennukseen kuuluu yksi nimetty tapaaminen, jossa käydään läpi Pihlajan toimeksiantosopimusta, sosiaaliturvaa sekä perhehoitajan oikeuksia ja velvollisuuksia. Jos sinusta tuntuu, että kaipaisit kertausta tai sinulla on yksityiskohtaisia kysymyksiä liittyen perhehoitajan arkeen, olet tervetullut mukaan. Tapaamisen ajatuksena on käsitellä perhehoitajuuteen liittyviä keskeisiä asioita kuten perhehoitajien tukimuotoja ja toimeksiantosopimuksen sisältöä ja tekemistä. Muita mahdollisia aiheita ovat verotus, sosiaaliturva, vakuutukset ja perhehoitajuuden ja työelämän yhteensovittaminen.

Voit lähettää kysymyksiä jo etukäteen sähköpostitse: pihlaja_sosiaalityo@keusote.fi

Huom! Meneillään olevan PRIDE-valmennuksen osallistujien ei tarvitse erikseen ilmoittautua tähän. Ilmoittautuminen on tarkoitettu muille asiasta kiinnostuneille perhehoitoyksikkö Pihlajan perheille.

Täydennyskoulutuspäivä

Perhehoitoyksikkö Pihlaja järjestää vuosittain maksuttoman täydennyskoulutuspäivän Pihlajan perheille. Aiheita ja puhujia ovat olleet:
v. 2023 Pia Penttala: Tavallisuus on voimavara
v. 2022 Antti-Jussi Pyykkönen ja Nina Pyykkönen, Suomen Mentalisaatioinstituutti/Mind Dynamics Oy: Mentalisaatio ja reflektiivinen kyky
v. 2021 Satu Kallio: luentosarjat Terapeuttinen vanhemmuus ja PLACE-asenne, Voimaannuttava parisuhde sekä Häpeä.
v. 2021 Assi Uusikallio: Perhehoitajan ja lapsen asema perhehoidossa
v. 2020 Satu Kallio: Terapeuttisen vanhemmuuden/vuorovaikutuksen punaisia lankoja – miksi kiintyminen ja yhteys toiseen on niin tärkeää
v. 2019 Jussi Sudenlehti: Luo suhteita, älä oireita
v. 2018 Arto Pietikäinen: Joustava mieli hyvinvoinnin tukena perhehoidossa – hyvinvointia ja voimaantumista hyväksymis- ja omistautumisvalmennuksen keinoin.

Virkistystoiminta

Pihlajan toimiville perheille järjestetään vuosittain virkistystapahtuma. Tässä esimerkkejä:
v. 2023 Cine Mäntsälä -elokuvateatteri, Porvoon minigolfkeskus tai Flamingo Spa kylpylä.
v. 2022 Flamingo Spa kylpylä tai SUP Sääksi.
v. 2021 kotieläintilat sekä Pihlajan 10-vuotisjuhlan kunniaksi Puuhamaa.
v. 2020 kotieläintilat
v. 2019 PuuhaPark

Mentoritoiminta

Yksi Pihlajan tukimuodoista on mahdollisuus saada tukea Pihlajan alueen kokemusasiantuntijoilta. Uudet ja haastavassa tilanteessa olevat sijaisperheet voivat saada koulutetun mentorin tukea. Mentori, sijaisperhe ja vastuutyöntekijä sopivat tavoitteet tuelle sekä sen määrän.

Onko Pihlajassa sijaisperheille tarvetta?
On. Erityisesti tarvitsemme pitkäaikaisia sijaisperheitä kaiken ikäisille lapsille sekä vastaanottoperheitä kouluikäisille lapsille.

Mikä ero on pitkäaikaisella sijaisperheellä ja vastaanottoperheellä?
Pitkäaikaiseen sijaisperheeseen lapsi sijoitetaan toistaiseksi (lapset ovat pääosin huostaanotettuja). Monet lapset asuvat jopa täysi-ikäisyyteen asti pitkäaikaisessa sijaisperheessä. Vastaanottoperheessä lapsi asuu hetkellisesti (usein vain joitain kuukausia) kriisitilanteen tai arviointitilanteen ajan ja palaa takaisin huoltajiensa luokse tai jatkaa matkaa pitkäaikaiseen sijaisperheeseen. Vastaanottoperheeseen lapset tulevat nopealla aikataululla.

Jos perheessä on kaksi vanhempaa, tarvitseeko molempien vanhempien tulla sijaisperhevalmennukseen?
Kyllä tarvitsee. Sijaisperheenä toimiminen vaikuttaa koko perheeseen ja siten molemmat perheen aikuiset valmennetaan. Valmennus on lakisääteinen. Myös perheen biologiset lapset (yli 6-vuotiaat) pääsevät mukaan lapsille järjestettyyn yhteen valmennustapaamiseen.

Voiko yksinhakeva tulla valmennukseen?
Kyllä voi. Tarvitsemme monenlaisia perheitä: perheitä, joissa on yksi aikuinen sekä perheitä, joissa on pariskunta. Yksinhakevan kohdalla selvitämme esimerkiksi tarkemmin sitä, miten perhe taloudellisesti tulee toimeen, kun perheen ainoa aikuinen jää kotiin hoitamaan sijoitettua lasta/lapsia. Myös yksinhakevan verkoston kartoitamme tarkemmin.

Maksetaanko sijaisperhetoiminnasta sijaisperheelle?
Kyllä maksetaan. Hoitopalkkio on korvausta lapsen hoidosta ja kulukorvauksen tarkoitus on kattaa sijoitetusta lapsesta aiheutuvat kulut. Pihlajan palkkiotaulukko löytyy Pihlajan nettisivuilta:
Pihlajan palkkiot ja kulukorvaukset

Pitääkö sijaisperheen jäädä töistä kotiin?
Vastaanottoperheessä yhden vanhemman on oltava kotona. Lapset tulevat nopealla aikataululla ja useinkaan ei voi tietää etukäteen, minkä ajan lapset ovat vastaanottoperheissä. Pitkäaikaisen perhehoidon puolella edellytetään, että vähintään vuoden on yksi sijaisvanhempi kotona sijoitetun lapsen kanssa. Tämä on tärkeää lapsen ja aikuisen välisen kiintymyssuhteen kannalta. Nuorta sijoitettaessa pitkäaikaiseen sijaisperheeseen voidaan pohtia, onko tarvetta vanhemman kotiin jäämiselle.

Missä sijaisperhe voi asua?
Vastaanottoperheet voivat asua maksimissaan noin 70 km:n päässä Pihlajan kunnista (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula). Pitkäaikainen sijaisperhe voi sijaita maksimissaan noin 200 km:n päässä Pihlajan kunnista.

Pitääkö sijaisperheellä olla iso koti?
Sijaisperheessä sijoitetulla lapsella tulee olla oma huone kouluikään tultaessa. Pienemmän lapset voivat jakaa huoneensa ja usein hyötyvätkin esimerkiksi siitä, että nukkuvat vaikka sijaisvanhempien kanssa samassa huoneessa. Pääsääntö on, että eri perheistä tulevat sijoitetut lapset eivät majoitu keskenään. Sisarusten kohdalla tila-asia tarvittaessa joustaa. Jokaisen perheenjäsenen oma tila tuo jaksamista sijaisvanhemmille, sijaisperheen omille lapsille ja sijoitetulle lapselle.

Miten usein lapset kotiutuvat sijaisperheestä vanhemmilleen?
Vastaanottoperheestä suurin osa lapsista kotiutuu takaisin vanhemmilleen. Pitkäaikaisesta sijaisperheestä lapsia kotiutuu vähemmän huoltajilleen, koska huostaanottoon ei päädytä kevyistä syistä ja ongelmat ovat usein mittavia. Lastensuojelun tavoitteena on se, että lapsi voisi kotiutua takaisin vanhemmilleen. Kotiutustilanteissa arvioidaan aina sijoitetun lapsen etua. Jos sijoitettu lapsi kotiutuu vanhemmilleen, jatkaa pitkäaikainen sijaisperhe usein lapsen tukiperheenä (lapsi viettää viikonlopun kuukaudesta entisessä sijaisperheessä).

Ovatko biologiset vanhemmat uhkaavia sijaisperheitä kohtaan?
Jos biologiset vanhemmat ovat vihaisia lapsensa huostaanotosta/sijoittamisesta, he usein kohdistavat vihansa lapsen sosiaalitoimeen, koska se taho on osallistunut lapsen huostaanottoon. Biologiset vanhemmat yleensä ymmärtävät, että sijaisperheen tehtävä on hoitaa sijoitettua lasta, eikä sijaisperhe voi tehdä lasta koskevia isoja päätöksiä. Toki erimielisyyksiä voi tulla esimerkiksi kasvatukseen liittyvistä asioista arjessa ja voimakkailta tunteilta ei aina voi välttyä, koska sijoitettu lapsi on rakas ja tärkeä biologisille vanhemmilleen ja sijaisperheelle. Jos sosiaalitoimella on tietoa siitä, että biologinen vanhempi olisi erittäin haastava tai uhkaava, lasta ei sijoitettaisi tavalliseen sijaisperheeseen. Myös lapsen olinpaikan salaaminen on lain mukaan mahdollista, mutta todella harvinaista.

Miten sijaisperheitä tuetaan?
Sijaisperheelle nimetään oma työntekijä, joka tapaa sijaisperhettä säännöllisesti. Lisäksi yhteyttä voidaan pitää puhelimitse tai suojatulla sähköpostiyhteydessä. Sijaisperheille on tarjolla ryhmämuotoisia tukia; kuukausittain olevia ryhmätyönohjauksia, erilaisia koulutuspäiviä ja virkistyspäivä kerran vuodessa. Erilaisia ylimääräisiä perhekohtaisia tukia voidaan harkita, jos tilanne sitä vaatii.