Siirry sisältöön

Tunnista ja ota lähisuhdeväkivalta puheeksi!

Kuvituskuvassa lähisuhdeväkivallan tilanne.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa lähisuhdeväkivalta tunnistetaan ja uhri saa apua, sitä helpommin väkivallan kierre voidaan katkaista. Keusoten tavoitteena on, että lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen helpottuu ja asiakkaat saavat apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Väkivallasta tuleekin kysyä asiakaskohtaamisissa suoraan.

Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jonka tekijä ja kohde ovat tai ovat olleet keskenään läheisessä suhteessa. Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua henkilön nykyiseen tai entiseen kumppaniin, lapseen, lähisukulaiseen tai muuhun läheiseen. Lähisuhdeväkivalta tapahtuu usein kodeissa tai yksityisasunnoissa ja ajan mittaan se normalisoituu osaksi arkea.

Lähisuhdeväkivalta voi olla luonteeltaan esimerkiksi fyysistä, henkistä tai seksuaalista. Väkivallan muodot ovat moninaisia, mikä saattaa vaikeuttaa sen tunnistamista. Usein eri väkivallan muodot yhdistyvät niin, että sama henkilö joutuu samanaikaisesti tai ajan mittaan kohtaamaan useita eri väkivallan muotoja. Lähisuhdeväkivallan riskiä kasvattavat mm. erotilanne, raskausaika, perheen taloudelliset haasteet ja päihteiden käyttö.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa väkivalta tunnistetaan ja uhri saa siihen apua, sitä helpommin väkivallan kierre voidaan katkaista. Väkivalta jättää jäljet, mutta väkivaltakokemuksista voi toipua, kun siihen saa oikeanlaista apua. Lähisuhdeväkivalta voi aiheuttaa fyysisiä ja psyykkisiä vammoja tai kehityshäiriöitä. Jos lapset altistuvat aikuisten väliseen lähisuhdeväkivaltaan, niin lapsen kasvu ja kehitys vaarantuvat.

Keusoten lähisuhdeväkivallan ehkäisyn suunnitelma ja MARAK-työryhmä

Keusotessa on otettu käyttöön yhteiset työkalut lähisuhdeväkivallan tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi. Johtava asiantuntija Tero Seitsonen toteaa, että yhtenä alueellisen lähisuhde- ja perheväkivallan suunnitelman tavoitteena on, että väkivallasta kysyttäisiin asiakaskohtaamisissa suoraan. Puheeksi ottamisen tueksi otamme yhteisesti käyttöön THL:n lähisuhdeväkivallan kartoittamiseksi tarkoitettuja lomakkeita, esimerkiksi henkilökohtaisen turvasuunnitelman tai MARAK-riskinarviointilomakkeen.

MARAK-toimintamalli on vakavan ja pitkään jatkuneen lähisuhde- ja perheväkivallan riskinarviointi- ja uhrin auttamismenetelmä. MARAK-työryhmä kokoaa Keski-Uudenmaan alueen väkivallan uhreja auttavat viranomaiset ja järjestötahot yhteen sekä koordinoi uhreille annettavaa tukea. Keusoten edustajien lisäksi työryhmässä on edustus mm. poliisista, seurakunnasta, Rikosuhripäivystyksestä (RIKU), turvakodeista sekä Lyömättömästä linjasta. MARAK koostuu järjestelmällisestä väkivallan riskiarvioinnista. Työryhmässä laaditaan moniammatillinen suunnitelma, jonka tarkoitus on parantaa uhrin turvallisuutta.

– Tavoitteenamme on, että lähisuhde- ja perheväkivalta ja sen uhka loppuu. MARAKin avulla väkivallan uhrit saavat apua ammattilaisilta ja viranomaisilta ilman, että heitä joudutaan juoksuttamaan eri viranomaisten välillä. Kun uhri saa apua MARAK-työryhmän avulla, avun saaminen nopeutuu. Vaikka MARAK-toimintamalli on kehitetty aikuisten väliseen lähi- ja parisuhdeväkivaltaan, huomioidaan tuen tarvetta arvioitaessa aina myös lasten tilanne, sanoo MARAK-työryhmän puheenjohtaja Sanna Hirvelä.

Väkivaltaongelmiin löytyy apua – Älä jää yksin

Hirvelän mukaan väkivaltakokemuksiin ja niistä puhumiseen liittyy usein vahvasti häpeän tunne ja pelko. Uhri ottaa lähisuhdeväkivallan kokemukset harvoin itse puheeksi.

– Tavoitteenamme on, että yhteisten työkalujen kautta lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen helpottuu ja sitä kautta asiakas saa apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Apua on saatavilla sekä väkivaltaa kokeneille henkilöille että tekijöille, Seitsonen toteaa.

Lähisuhdeväkivaltaa kokeville henkilöille on tarjolla apua usean eri toimijan taholta. Akuutissa hätätilanteessa soita aina 112 ja kuvaile tilanne hätäkeskuspäivystäjälle.


Lisätietoja:

Alueellinen lähisuhde- ja perheväkivallan suunnitelma, alueellisen MARAK-työryhmän toiminta:
Tero Seitsonen, johtava asiantuntija, Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä (Keusote), tero.seitsonen@keusote.fi, p. 050 497 2554

Aihetta on käsitelty myös Hyte-allianssi kumppanuusmallin työpajassa 26.10.22.

Kuvituskuvassa lähisuhdeväkivallan tilanne.

Aiheeseen liittyvät palvelut