Siirry sisältöön

Haastattelussa Mikko Komulainen: johtamisen työvälineenä jalkautuva johtaminen

Mikko Komulainen on tulevan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueemme hyvinvointialuejohtaja. Mikko siirtyy marraskuun alussa Forssan seudun hyvinvointiyhtymän yhtymäjohtajan tehtävästä hyvinvointialueemme johtajaksi marraskuun alussa aluevaltuuston päätöksellä.

Tapaan Mikon etäyhteydellä ja pohdimme hetken yhdessä, millainen henkilö ja johtaja Mikko on. Silminnähden iloinen ja positiivinen, jalat maassa oleva Mikko toteaa heti, että viimeisimmät vuodet ovat menneet erilaisissa kiinnostavissa sotealan johtamistehtävissä. Kokemusta on kertynyt useista sosiaali- ja terveystoimen yhtymä- ja tuotantojohtajan tehtävistä, mutta myös elinkeino ja kunnanjohtajan tehtävistä.

Kuva: Forssan lehti

– Olen ollut johtamassa Suomen ensimmäisiä integroituja sotepalveluiden kuntayhtymiä. Lahden kaupungilla toimin vuodesta -11 sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtajana. Vuonna -17 Päijät-Soten integraation jälkeen siirryin osallisuus- ja hyvinvointijohtajaksi Lahden kaupungille. Sote-kuntayhtymiä olen johtanut niin Kouvolan seudulla kuin nyt viimeisimpänä Forssan seudulla,

kiteyttää Mikko Komulainen.

Johtamisen työvälineenä Mikolla on ollut kautta linjan jalkautuva johtaminen. Mikko kokee tärkeäksi hyvän yhteistyön henkilöstön kanssa. Yhteistyö näkyy konkretiana; yhteisinä kahvihetkinä ja vierailuina eri yksiköissä.

– Heikkojen signaalien kuuleminen ja yhteiset keskustelut ovat pelastaneet monelta karikolta. Jalkautuvan johtamisen avulla toimeenpannaan strategian eri aiheita ja seurataan, miten strategian arvot arjessa näkyy. Kyllä johtamiseni on hyvin ihmislähtöistä,

toteaa Komulainen.

Muita tärkeitä johtamisen työvälineitä Komulaiselle ovat avoin, suora vuorovaikutus, jatkuva dialogi ja matalan hierarkian johtamistavat.

Tulevaisuuden haasteista ja tavoitteista Komulaisella on selkeä mielipide.

– Peruspalveluiden turvaaminen, saatavuuden parantuminen ja integraation toteutuminen koko sosiaali- ja terveyspalveluissa on tärkeää. Tavoittelemme toimivia, yhdenvertaisia ja saavutettavia palveluita asukkaillemme. Keski-Uudellamaalla on erittäin hyvää pohjatyötä jo tehty, kaikkea ei tarvitse aloittaa alusta. Olemme siis ihan perusasioiden äärellä. Näihin tavoitteisiin pääsemme yhdessä henkilöstön, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa, 

Komulainen muistuttaa.

Yhdessä tekeminen on Komulaiselle erittäin tärkeää. Komulainen kertoo, että hänen työskentelytapojaan leimaa vahva osallistaminen ja yhdessä tekeminen. Asioita valmistellaan ja toteutetaan yhdessä henkilöstön, henkilöstöjärjestöjen, luottamushenkilöiden ja asukkaiden kanssa.

– Yhdessä toimimalla voimme parantaa työnantajakuvaamme, joka tässä nykytilanteessa on erittäin tärkeää. Myös Keski-Uudenmaan hyvinvointialuejohtajan tehtävässä jalkaudun kuulemaan henkilöstöä. Joka vuosi olen kalenteriini merkinnyt 100 työyhteisöä, jonne jalkautumalla turvaan henkilöstön osallistamisen ja kohtaamisen arjessa, 

Komulainen kertoo.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueesta

Sote-uudistus ja pelastustoimen uudistus ovat yksi historiamme suurimmista hallinnollisista uudistuksista. Uudistuksen myötä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut siirtyvät kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueiden vastuulle.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle siirtyvät 1.1.23 sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymältä, opiskeluhuolto (kuraattorit ja psykologit) kunnista, kehitysvammaisten palveluita Eteva-kuntayhtymältä ja päihdehuollon palvelut Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymältä (Ridasjärven päihdehoitokeskus). Lisäksi hyvinvointialueemme vastaa pelastuspalveluiden ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä.

Voit seurata hyvinvointialueen valmistelun viestintää Keusoten verkkosivuilla.

Haastattelija, viestintäpäällikkö Anu-Kaarina Suonpää