Siirry sisältöön

Blogissamme: Keski-Uudenmaan hyvinvointialue käynnistyy ilman erityisiä ICT-huolia

Julkisuudessa on sote -uudistuksen yhteydessä puhuttu paljon siitä, että hyvinvointialueet aloittavat toimintansa tukeutuen erittäin hajanaisiin ICT-ratkaisuihin. Tällä on heijastevaikutuksia siihen, että hyvinvointialueiden toiminta ei tule olemaan alkuvaiheessa niin sujuvaa ja taloudellista kuin sen tulisi olla. Ratkaisujen kehittymättömyys vaikuttaa niin hyvinvointialueen tietoperusteiseen johtamiseen, asiakastapaamisten sujuvuuteen kuin henkilöstön toimintaedellytyksiin.

”Tarvittavat ICT-ratkaisut on Keski-Uudellamaalla jo olemassa.”

Keski-Uudellamaalla toteutettiin tarvittavien ICT-ratkaisujen kehittäminen kuntayhtymää muodostettaessa vuosina 2019–2021. Erityisesti kuntalaisia koskeva sähköisen asioinnin kokonaisuus muodostuu osana uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmäkokonaisuuden käyttöönottoa vuosien 2022–2023 aikana. Päätös asiakas- ja potilastietojärjestelmäkokonaisuuden yhtenäistämisestä tehtiin yhtymävaltuustossa 16.12.2021.

”Fokus tulisi olla asiakas- ja potilastietojärjestelmien sijaan tiedolla johtamisessa.”

Riittävän ICT-kokonaisuuden muodostamiseen kuluu hyvinvointialueilla aikaa noin viisi vuotta edellyttäen, että asiakas- ja potilastietojärjestelmäasiat ratkaistaan tehokkaasti. Se, miksi asiakas- ja potilastietojärjestelmistä kannattaa puhua on se, että ne voivat olla kustannuksiltaan erittäin kalliita, käytettävyydeltään huonoja tai hyviä. Lisäksi on syytä ymmärtää, että lähes koko hyvinvointialueen henkilöstö käyttää niitä osana arkityötä.

Julkinen keskustelu pyörii kuitenkin aivan liikaa asiakas- ja potilastietojärjestelmien ympärillä, aivan kuten ne olisivat hyvinvointialueiden tärkeimpiä asioita. Asiakas- ja potilastietojärjestelmiin tulee suhtautua kuten word- tai excel-ohjelmistoihin. Niiden tulee olla huokeahintaisia ja riittävän helppokäyttöisiä.  Se, mikä on tärkeää, on asiakas- ja potilastietojärjestelmien tietosisältö, joka mahdollistaa hyvinvointialueiden tietopohjaisen johtamisen.

”Hyvinvointialueet ovat niin isoja, että kokonaisuuden johtaminen edellyttää tiedolla johtamisen ratkaisuja.”

Keski-Uudellamaalla on kehitetty tiedolla johtamista systemaattisesti vuodesta 2020 lähtien. Tiedolla johtaminen on hyvinvointialueiden ICT-toiminnan ydin sekä ennaltaehkäisevän ja ennakoivan sote-toiminnan yksi merkittävimmistä kulmakivistä. Tällä hetkellä se kertoo mm. että takaisinsoiton vasteajan keskiarvo on koko Keusoten olemassaolon aikana ollut 19.4 tuntia, keskihajonnan ollessa 43.2 tuntia. Tasalaatuista palvelua on ollut erittäin haastavaa toteuttaa. Terveyspalveluissa on vastaavana aikana ollut 7,5 miljoonaan kontaktia ja kotihoidossa on kotikäynteihin (2020–2022) käytetty 61,3 miljoonaa minuuttia (2 994 539 käyntiä) ja etähoivaan 1,8 miljoonaan minuuttia (74 151 etäkäyntiä).

Tulevien hyvinvointialueiden menestykseen tulee merkittävästi vaikuttamaan se, kuinka hyvin ne onnistuvat nimenomaan tiedolla johtamisen ratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa. 

Antti Ylä-Jarkko
Tieto- ja digijohtaja
Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä