Siirry sisältöön

Blogissamme: Teemme yhdessä Keski-Uudenmaan historiaa

Kaksi hymyilevää hoitajaa.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue on jo valmiiksi melko pitkälle integroitunut Keusoten kuntayhtymän kattava alue. Sote-kuntayhtymä on toiminut nyt kolmen vuoden ajan ja hyvinvointialueiden tuloon on siten valmistauduttu hieman etukenossa, vaikka tekemistä edelleen riittää. Keusoten 3700 työntekijän lisäksi hyvinvointialueelle siirtyy reilu 100 opiskeluhuollon ammattilaista kunnista, noin 300 vammaishuollon osaajaa Etevasta sekä 40 päihdehuollon asiantuntijaa Ridasjärveltä.

Henkilöstö siirtyy hyvinvointialueelle vanhoina työntekijöinä. Palvelussuhteen ehdot, mm. palkka, vuosilomat, lomaoikeudet ja eläkekertymä, pysyvät samoina työnantajan vaihtumisesta huolimatta. Henkilöstöedut eivät siirry sellaisinaan, vaan rakennamme henkilöstölle oman etukokonaisuuden hyödyntäen siirtyvien organisaatioiden nykyisiä käytäntöjä. Nämä tarkentuvat syksyn aikana.

Henkilöstö ja palvelujen käyttäjät avainasemassa

Keusoten muutosjohtamisessa korostuu prosessien ja rakenteiden rinnalla henkilöstön ja palvelujen käyttäjien osallisuus ja viestintä. Hyvinvointialueelle siirtyvälle henkilöstölle ja esihenkilöille on myös viestitty koko uudistusprosessin ajan ajankohtaisesta tilanteesta henkilöstöinfoissa ja henkilöstöviesteillä. Henkilöstön osalta yksi näppäristä viestintä- ja osallistamiskeinoista on ollut esihenkilöiden työkalupakki ”Meille muutoksentekijöille”, jossa on työkaluja henkilöstön keskinäisen vuorovaikutuksen lisäämiseen. Siirtyvän henkilöstön yhteisessä työpajassa puolestaan määriteltiin hyvinvointialueelle erinomainen tavoite: työpaikka, josta on helppo puhua hyvää.

Keusotessa osallisuus tarkoittaa sitä, että asiakkaat tulevat kuulluksi ja kohdatuksi palvelutilanteissa. Asukkailla on käytössään ajantasainen tieto Keusoten palveluista ja tieto on helposti saavutettavissa. Asukkailla on myös mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin ja osallistua sote-palvelujen kehittämiseen erilaisin keinoin. Keusoten hyviksi todettuja osallistamisen ja vaikuttamisen keinoja hyödynnetään jo nyt hyvinvointialueen valmisteluvaiheessa sekä tullaan tietysti hyödyntämään myös hyvinvointialueelle siirtymisen jälkeen.

Hyvinvointialueen muutosjohtamisen haasteet ja mahdollisuudet ovat konkretisoituneet kevään kuluessa. Käynnistimme kaikkien siirtyvien organisaatioiden palveluprosessien yhdistämistyön kevään aikana, samalla henkilöstö on tutustunut toisiinsa. Tavoitteena on varmistaa sujuva siirtymä, joka näkyisi palveluiden käyttäjille arjessa mahdollisimman vähän.

Myös yhteistyö hyvinvointialueen päättäjien kanssa on lähtenyt maaliskuun jälkeen hyvin käyntiin. Hyvinvointialueen strategiatyössä luodaan tavoitteet vuosille 2023–2025 tiukkoja talousraameja silmällä pitäen. Tavoitteista on käyty vilkasta keskustelua ja luotu yhteistä tulevaisuutta.

Siirtymä hyvinvointialueelle on iso muutos, vaikka olemmekin valmistelussa jo pitkällä. Onneksi tätäkään ei tarvitse tehdä yksin: teemme yhdessä Keski-Uudenmaan historiaa.

Henkilöstöjohtaja Monica Hostio

Monica Hostio
henkilöstöjohtaja
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue