Siirry sisältöön

Koronatartunnan jäljitys- ja karanteeniin asettamisen käytänteet muuttuvat – karanteenin lyhentäminen mahdollista

Keusoten koronatartunnan jäljitystoimia sekä siihen liittyvää viestintää kohdennetaan ja kevennetään. Tartunnanjäljityksen työpanosta kohdennetaan tilanteisiin, joissa jatkotartunnat ovat kaikkein todennäköisimpiä. Viestintää tartunnoista tehdään, mikäli niihin liittyy laaja tartuntarypäs tai poikkeuksellisen paljon karanteeneja tai että, altistumistilanteeseen liittyy korkea leviämispotentiaali, mikäli altistuneita ei ole tavoitettu.

Karanteeni- ja eristystoimen painopiste on jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden, etenkin iäkkäiden ihmisten asumispalveluyksiköiden sekä perheiden ja yhteismajoitusten altistumistilanteissa.

Sairaalahoitoa vaativan koronavirusinfektion riski on terveillä lapsilla pieni. Varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten yksittäinen koronatartunta ei aiheuta enää yleensä laajoja toimenpiteitä, kuten koko ryhmän kotiin jäämistä.

Altistuneiden kartoittaminen ja karanteeniin asettaminen tapahtuu aina Keusoten tartuntatautiviranomaisen toimesta, ja se perustuu tarkkaan harkintaan, arviointiin ja voimassa oleviin kriteereihin. Yhteydenotot ja tarvittavat tiedot annetaan henkilökohtaisesti altistuneille ja karanteeniin asetettaville.

Toimet altistumistilanteissa voivat olla laajempia tilanteen mukaan. Koronastrategiaa arvioidaan säännöllisesti ja muutetaan tilanteen sitä edellyttäessä.

Karanteenin lyhentäminen

Koronakaranteenin pituus on pääsääntöisesti 10 vuorokautta. Keusotessa on osassa karanteenitilanteita otettu käyttöön mahdollisuus lyhentää karanteenia negatiivisella koronatestillä.

Karanteenin lyhentäminen on mahdollista tilanteissa, joissa koronavirukselle altistuminen ei ole pitkäkestoista, toistuvaa tai jatkuvaa, vaan koskee yksittäistä tilannetta tai tiettyä päivää, jonka jälkeen altistuminen ei ole enää jatkunut. Lyhentämisen ehtoina on lisäksi, että testi on otettu aikaisintaan kuuden (6) vuorokauden kuluttua altistumisesta ja altistuneella ei ole koronavirusinfektioon sairastumiseen viittaavia oireita.

Lyhennetty karanteeni ei sovellu tilanteisiin, joissa altistuminen jatkuu, kuten perheissä, yhteismajoituksessa ja laitosmaisen asumisen ja hoivan tilanteissa. Karanteenin pituudesta riippumatta oireseurantaa tulee tehdä 14 päivää altistuksen alkamisesta. Karanteeniin asetettavalle neuvotaan henkilökohtaisesti, onko lyhentäminen hänen kohdallaan mahdollista.

Epidemiantorjunnan ensisijainen keino on rokotukset

Rokotus on myös paras suoja vakavaa sairaalahoitoa vaativaa koronainfektiota vastaan. Pääsääntöisesti kahdesti rokotettua ei aseteta karanteeniin.  Epidemiaa torjutaan monin eri keinoin.

Torjunnassa käytetään muun muassa seuraavia keinoja:

  • sairastaminen kotona oireiden ilmaantuessa
  • väljyys tilojen käytössä mahdollisuuksien mukaan, ruuhkien välttäminen
  • maskisuositukset
  • käsi- ja yskimishygienia
  • koronapassi/rajoitukset
  • tartunnanjäljitys ja eristy- ja karanteenitoimet
  • maahantulijoiden todistusten tarkastaminen ja niiden puuttuessa asetuksen mukainen testissä käymisen velvoite sakon uhalla